C=Foorumi

LainaaOmasta mielenkiinnostani olisi kiva tietää, paljonko ihmiset ovat valmiita maksamaan levyasemastani, oc-118n:stä? Enpä noita ole liikkellä nähnyt yhtään kappaletta.

No ehkä sen 10-20 egee saattaisin juuri ja juuri tuollaisesta maksaa jos ei olisi jo kokoelmissa ennestään, sekä liuta muita asemia.

Tuollaisissa hinnoissahan tuo liikkuu. eBay:ssä näyttäis olevan siinä 200 "tollon" tietämissä.

Kommentoikaa vapaasti hintaopasta niin saadaan kuva siitä mitä kukakin on mistäkin valmis maksamaan.

Allekirjoittaneelta on lukuisia kertoja tiukattu mitä mistäkin Commodore laitteesta kannattaa maksaa. Aloitan keräilemään pienoista opasta erilaisista laitteista mitä mistäkin kannattaa maksaa. Tarkoitus on luoda tietopankki josta aloittelevakin harrastaja selvittää mitä mikäkin maksaa ja mihin kannattaa mitäkin sijoittaa. Opas on suuntaa antava sillä näissä laitteissa jos missä hinnat huitelee puoleen jos toiseen.

Tarvitsen nyt myös foorumilaisten apua oppaan toteuttamiseen. Pistäkää allekirjoittaneelle yksityisviestillä hintatietoja eri laitteista. Mitä olet mistäkin itse maksanut, mitä olisit jostain tuotteesta / laitteesta valmis maksamaan ja minkälaisia hintapyyntöjä eri laitteille olet nähnyt. Mieti laitteille käypä hinta...otetaan oppaaseen ainoastaan laitteet ja esim: erikoismodulit. Kasataan listaan: konepaketit, pelkkä kone, joikkarit, levyasemat, kasettiasemat etc. Perussettihän usein on kone, kasettiasema, joikkari + johdot.

Oheessa nyt suuntaa-antavia hintoja. Jokainenhan päättää kohdallaan mitä on valmis mistäkin romppeesta maksamaan, mutta laitetaan tällainen pienoinen opas helpottamaan aloittelijan laitehankintoja.



Kone:

Saamieni vastausten pohjalta nimenomaan alkuperäisestä CBM-mallista ollaan valmiita maksamaan hieman enemmän kuin vaikkapa C-mallista. Oppaaseen en laittanut ollenkaan esimerkiksi Aldia tai mallia G, sillä näiden hinnat todellakin vaihtelevat laidasta laitaan ja kumpainenkin on varsin himoittuja keräilykohteita.

---

Commodore 64. Alkuperäinen ruskea CBM
Sisältäen vähintään RF-kaapelin ja muuntajan.

Käypä hinta lienee haarukassa: 20-30€

---

Commodore 64c
Sisältäen vähintään RF-kaapelin ja muuntajan.

Käypä hinta laitteesta olisi luokkaa: 10-25€

---

Oheislaitteet:

Oheislaitteitahan on nyt myös silloin tällöin näkynyt myös uusina myynnissä (levyasemia ei juurikaan, mutta mm.
kasettiasemia ja peliohjaimia). Oheessa suuntaa-antava hinnoittelu sekä käytetyille, että uusille.

---

Commodore kasettiasema 1530  

Yleensä kuuluu mukaan myytäviin paketteihin, mutta yksittäin myytynä voisi
hintahaarukka olla seuraava:

Käytetty: n. 5€
Uusi: 16-40€

---

LOAD-IT kasettiasema:

Viimeaikoina ei juurikaan ole näitä taas näkynyt. Siksipä käypä hinta voisi mennä kategoriaan: 20-30€

---

Levykeasemat:

Näistä vastausten pohjalta eniten arvostusta nauttii 1541-II.

1541-II 20-30€
1541 15-20€

---

Muut:

Joystick 5-15€
Action Replay 50-60€
Final Cartridge III 40-50€
Commodore Virtalähde max. 5€

Perusohjeet kuinka pääset alkuun Commodore 64:n kanssa.


Peruspaketti

Vähimmäisromppeet joita tarvitset:

• Commodore 64
  
• RF-Kaapeli
  
• Virtalähde
  
• Kasettiasema
  
• Joystick
  

Pikaohje koneen käyttökuntoon saattamiseksi

• Ota kätöseen RF-piuha ja liitä toinen pää kuunepan RF-liittimeen ja se toinen pää sopii television antennipistokkeeseen.
  
• Virtalähde kiinni Commodoren Power liittimeen  
  
• Kasettiaseman huitaiset Casette liittimeen
  
• Peliohjain kiinni portti kakkoseen
  

Kone käyntiin ja telkkariin virtaa. Siirry vapaalle television muistipaikalle ja aloita etsimään kuusnepan kuvaa kuva löytyy useinmiten UHF-alueelta.



Jatkotoimenpiteet

Pelien / ohjelmien lataaminen:

Käyttäen kasettiasemaa toimitaan seuraavan ohjeen mukaan:

1. Kelaat kasetin alkuun.

2. Kirjoitat LOAD ja painat RETURN-namiskaa tai...
Painat SHIFT namiskan pohjaan ja painat RUN/STOP
nappulaa tuottaa saman tuloksen

3. Eteesi lävähtää teksti: PRESS PLAY ON TAPE eli nauhurista
PLAY-pohjaan.  

4. Kasettiasema jurskuttaa kasettia hetken ja saat eteesi
tekstin FOUND PELINNIMI paina SPACE-namiskaa eli sitä pitkää näppäintä.  

5. Peli aloittaa kohta lataamisen ja se kestää pelistä riippuen pienen tovin. Oletettavasti näet joko latauskuvan tai jotain vastaavia "lataus viivoja" etc.

6. Lopulta peli on valmis ja eikun pelaamaan

Käyttäen levykeasemaa toimitaan seuraavan ohjeen mukaan:

1. Levyke asemaan ja jos kyseessä on alkuperäinen peli niin...LOAD "*",8,1 ja jälleen hivautat sitä RETURN-näppäintä
Komento lataa ensimmäisen ohjelman levyltä ja usein myös
käynnistää sen jos taas ei niin kun näet READY-promptin kirjoita RUN ja painat RETURN namiskaa

2. Jos levyllä on enemmänkin ohjelmia komennetaan:
LOAD"$",8 levykeasema rouskuttaa hetken ja eteesi tulee taas READY-prompt johon voit sitten komentaa LIST ja painaa RETURN-namiskaa. Näin näet mitä ohjelmia levyllä on.
Sitten vain komennat LOAD"OHJELMAN_NIMI",8,1 niin johan taas rouskuttaa levyasema ja jälleen kun näet sen mainitun READYn niin komennat RUN ja painat RETURN-namiskaa

Seuraavista lisäyksistä kiitokset Commodore PowerUser Syntax_Error:lle

<edit>
Usein nopeampi tapa on käyttää jokeria.
LOAD "OHJ*",8,1  -Lataa levyltä ensimmäisen tiedoston, jossa ovat kirjaimet OHJ.

Omia Basic-ohjelmiasi ladatessasi tai tallentaessasi loppuun ei laiteta ,8,1 vaan vain ,8  ( Load "Oma*",8 ) Muotoa ,8,1 käytetään konekielisten ohjelmien kanssa.

Muuta hyödyllistä:
Load, List, Run, ym. käskyt saa myös syötettyä nopeammin shiftin kanssa. eli :

L <Shift>O  = Load
L <Shift>I  = List
R <Shift>U  = Run

List käskyn halutessasi painat siis L kirjainta normaalisti ja sitten shift näppäin pohjassa I kirjainta. Näytölle tulee L ja grafiikkamerkki.  (ja Return-näppäintä painat tietenkin lopuksi)

</edit>

Ongelmia kasettipelien kanssa

Varmasti aikanaan kasettiaeman kanssa törmäät ongelmaan jossa kasettipelit eivät tahdo latautua millään. Ongelma on varsin tyypillinen kasettiasemalle eli äänipään azimuth-kulma vaatii säätöä.

Äänipään säätö tapahtuu seuraavasti. Kasettiaseman päällä näkyy pieni reikä josta ohuen ruuvimeisselin saa pujoteltua äänipään ruuviin ja siitä kevyesti säädetään hieman joko vasemalle tai oikealle siten että PLAY-nappula on pohjassa. Oikea äänipään kulman asento löytyy valitettavasti vain kokeilemalla.

Helpompaa on avata koko kasettiasema jolloin äänipäätä pääsee huomattavasti kivuttomammin säätelemään. Äänipää on se metallinvärinen laitos. Suhteellisen helppo löytää. Säätö tapahtuu vasemmasta ruuvista. Helpointa on kiertää todellakin vain hieman kerrallaan koska se on välillä melkoisen tarkkaa puuhaa. Säätö tulee tehdä siten, että kasetiasemasta on PLAY-nappula pohjassa.

Jos tuntuu että pelit ei ota löytyäkseen kierrä ruuvi vaikka kokonaan oikealle ja ala sieltä kääntämään hissun kissun vasemalle. Sieltä se oikea kohta löytyy aikanaan.




Jos tuntuu, että perusopas kaipaa jotain lisää heitä minulle yksityisviestiä niin lisäillään tänne!

Aiheeseen liityvä keskustelu --------------> http://www.com64.net/cgi-bin/bbs/YaBB.pl?num=1195138009

Tämä varsinainen Malliopas on varmuuden vuoksi lukittu...keskustelua jatkettakoon ylläolevassa ketjussa. Kiitos

LainaaMua jäi vieläki kaiveleen se kaverin C64... Eli tummanharmaa leipälaatikko, jossa näppäimet ovat tummat, melkein mustat.

Tuosta olis hyvä nähdä kuva jos mahdollista (viestihän on jo hieman vanha, mutta jos kaverillasi se edelleen on niin napsipa kuva) niin saisi tietää varmuudella mikä masiina on kyseessä!

LainaaF-Matic, voitko lisätä listalle tietoa mallista C64-II (vai onko se C64II)? Kumpaa tällä oikein tarkoitetaan, C-mallia vai G-mallia?

Mm. täällä: http://www.sothius.com/hypertxt/welcome.html?c64g.html mainitaan, että G-malli olisi sama kuin C64-II.

Kuitenkin esim. täällä http://www.sci.fi/~vjouppi/cbm.html  C64-II -nimitystä käytetään uusimmasta C-mallista.

Luulisin, että G-malli se oikeasti on, ainakin omassani (se uusin C) lukee C64C tyyppikilvessä.

Kätevää huomata reilu vuosi myöhässä kommenttisi Mun ymmärryksen mukaan C64-II tarkoittaa nimenomaan C-mallia ja olisikohan jopa sit tämä "uudempi" C-malli. Mulla yhden Länsi-Saksassa valmistetun C-mallisen koneen pohjassa on maininta C64-II. Tietysti vaihtoehtona voi olla sekin että sillä tarkoitetaan uudempaa emolevymallia joka mahdollisesti löytyy sekä G-, että C-mallista. Mene ja tiedä. Viisaammat kommentoikoon ja täydentäköön muutenkin listaa ajantasalle

Alkuun C-mallia tehtiin nimenomaan vanhalla emolevyllä ja vanhalla suorittemella. Hieman myöhemmin tapahtui kosmeettinen muutos grafiikkamerkkien sijoittelussa ja samalla uusittiin sekä suoritin että emolevy joka kaventui. Tuo grafiikkamerkkien sijoittelu olikin näköjään jäänyt mallioppaastani pois ja sisälsi muutenkin muutaman asiavirheen jotka korjasin.

Omassa uudemmassa mallissani virtaledi on nimenomaan edelleen punainen eli oletettaa voinee että ihan viimeisiin malleihin tungettiin tuota vihreätäkin lediä

Käykäämme lyhyesti läpi myös Commodoren eri levykeasemat ja kasettiasemat.
Malleja oli liikkeellä runsaasti ja tässä esittelemme tärkeimmät.

Commodore 1540

Tunnetaan myös nimellä VIC-1540. Lienee se ensimmäinen nimenomaan VIC-20-koneelle suunniteltu 5,25"-levykkeitä ahmiva levykeasema.


Commodore VC-1541

Alkujaan VIC-20:lle suunniteltu levykeasema eli maankuulu leivänpaahdin ja kahvikupin lämmittäjä, joka toimi myös Commodore 64:ssä Asemassa on oma 6502 prosessori, 2kB RAM ja 16kB ROM muistia. VC-1541 aseman kuvan näet täältä


Commodore 1541

Tunnetuin levykeasema-malli. Väreinä perusmallisesta C-64:stä tuttu ruskea ja hieman harvinaisempi musta. Kokoakin asemalta löytyi tuntuvasti. Tässä kuvassa perusvärityksellä varustettu 1541 ja tässä puolestaan harvinaisempi musta

1541:stä löytyy kahdenlaisella levykkeen lukitusmekanismilla sekä vivulla, että alaspäin painettavalla lukitsimella. Lukituksen eroista kuva


Commodore 1541c

Kooltaan ja tekniikaltan yhdenmukainen 1541-mallin kera ainoastaan väritys C-64c mallin kaltainen. Myös C-mallin asemissa oli kaksi erilaista lukitusmenetelmää levykkeelle.


Commodore 1541 II

Reippaasti kaposempi 1541-malli oli merkinnältään 1541 II eli malli 2. Ehkäpä ei suosioltaan aivan 1541 veroinen. II-mallissa oli enää käytössä vain vipumallinen lukitus.


Commodore 1551

5,25"-levykeasema Commodore Plus/4-koneille. Hyvin lähellä perus 1541-asemaa tekniikaltaan. MOS Technology 6510T prosessori, joka on paranneltu versio 6510-suorittimesta ja sitä on ainoastaan hyödynnetty tässä 1551-mallissa.


Commdore 1570

Malli 1570 muistuttaa ulkoisesti pitkälti 1541-mallia, mutta tekniikaltaan asema on hivenen erilainen (uudempi ROM kuin 1541-mallissa) jolloin se aiheutti jonkin verran yhteensopivuus ongelmia pelien kanssa jotka tukivat paremmin 1541-malleja.


Commodore 1571

Malli 1571 oli parranneltu malli 1570 ja yleisesti suunnattu C-128 käyttöön. Luki ja kirjoitti mm. CP/M-levykkeitä


Commodore 1572

Mainitaan tämäkin nyt kuriositeettina eli malli 1572, joka esiteltiin Consumer Electronics-messuilla vuonna 1985, mutta sitä ei lopulta koskaan julkaistu, koska kyseisessä laitteessa oli tietojen mukaan julmetusti yhteensopivuus ongelmia.


Commodore 1581

3,5" korppulevykkeitä käyttävä malli 1581 on harvinaisempia ja erikoisempia C-64 levykeasemia.


Oceanic C 118 eli OC118

Klooniasemien kavalkaadin aloittaa Oceanic 118 lerppuasema. Täysin 1541 yhtensopiva levykeasema ja tuohon aikaan ehdottomasti roimasti halvempi vaihtoehto kuin kallis 1541-sarja. Myytiin myös nimellä KY-1000


Harvinaisempia klooneja olivat mm. Rex 9900, Oceanic Excelerator plus, Amtech RF 501 C ja Elite DS 64. Näitä malleja ei juurikaan meilläpäin myynnissä näkynyt.

---

Kasettiasemat:

Kulkevat nimellä Datasette 1530, 1530 ja C2N



Viralliset Commodoren asemat:

1530 Tyypikilvessä olen nähnyt ainakin merkinnä Commodore 1530, Commodore C2N, Datasette C2N ja Datasette 1530. Trippimittareita olen nähnyt kahdenlaisia eli mustalla pohajalla valkeat numerot [Kuva] ja kyseessä lienee se yleisin versio. Lisäksi myös valkealla pohjalla mustat numerot [Kuva] jolloin myös tyyppikilvessä on maininta Datasette 1530 tämä lienee edellistä uudempi malli(?)

Yhteenvetona:

1530 = Trippimittari mustalla pohjalla. Valkeat numerot. Nauhoituksen LED oikealla trippimittarin alapuolella.
1530 "Datasette" = Trippimittari valkealla pohjalla mustat numerot. Nauhoituksen LED-merkkivalo vasemalla puolella Commodore-logon yläpuolella.

Hajanaisten tietojen pohjalta 1530-asemaa olisi jopa seitsemää erilaista!


1531  VC-1531 kasettiasema on tarkoitettu C16,C116 ja Plus/4-koneille eikä sitä voi liittää C-64, C-128 eikä VIC-20 koneisiin.
[Kuva] Laitteessa on nauhoituksen LED:ä nähty sekä vasemalla, että oikealla.

Hajanaisten tietojen pohjalta 1531-asemaa olisi ainakin kolmea eri mallia!

Tarvikeasemat:

The LOAD-IT Datasette Ulkoisesti täsmälleen 1530-aseman näköinen, mutta tähän malliin on nimenomaan lisätty azimuth-kulman säätöä helpottamaan säätönappula sekä "LED-valot" Oletettavasti kyseessä on lisensoitu tuote(?) sillä omassa versiossani on alkuperäisen tyyppikilven päälle lätkäisty "The LOAD IT" Datasette Produced by Mills Associates ltd. Tuotetta kyllä mainostettiin virallisena Commodore-tuotteena eli näin asia lienee sitten onkin. [Kuva]

C-64 Malliopas eli näin erotat eri mallit toisistaan.

Commodore 64:stä on julkaistu lukuisia eri versioita että ajattelin tunnistamista varten laatia pienoisen oppaan eri malleista. Listalla ei ole mallia SX-64 sillä sitä EI pysty allaoleviin malleihin sekoittamaan mitenkään päin Jotta homma ei menisi helpoksi niin Commodore:sta liikkuu mitä merkillisimpiä väriyhdistelmiä ja sävyjä joten jos omistat jonkin oheisista poikkeavan värivaihtoehdon ilmoitappa siitä tänne niin ihmetellään porukalla lisää! Muutenkin oppaaseen saa ehdottaa tarkennuksia ja korjauksia vapaasti!


Commodore 64

Alkuperäinen "leipälaatikko" on suhteellisen helppo tunnistettava. Oheisesta kuvasta näet miltä malli näyttää. Aivan ensimmäisen mallin
funktionäppäimet olivat väritykseltään samanlaiset kuin VIC-20:ssä. Lemon64 - sivulta löytyy kuva tästä alkuperäisestä värityksestä: Ensimmäinen malli. Olen itse nähnyt ainakin kolmea eri värisävyä tästä alkuperäisestä mallista. Liekö sitten enemmänkin?
Alkuperäistä mallia olen puhekielessä kuullut kutsuttavan nimellä "cbm-malli", jota itsekin tällä foorumilla sujuvasti käytän.
Hajanaisten tietojen mukaan alkuperäistä ns. cbm-mallia olisi viittä erilaista!

Koneen sisälmyksissä varmoja tunnistumerkkejä ovat:

• MOS 6510 suoritin
  
• 6581 SID-piiri
  

---

Commodore 64 C

Ulkonäöltään helppo tunnistaa, mutta koska C-mallista liikkuu sekä vanhempaa, että uudempaa mallia jotka eivät puolestaan ulkoisesti eroa toisistaan Ensimmäisissä malleissa näppäimistön grafiikkamerkit olivat "leipälaatikko-mallin" tapaan kuvattuna näppäimien etupinnalla, myöhemmissä malleissa grafiikkamerkit siirrettiin näppäimistön yläpinnalle.

Oheisesta kuvasta näet miltä C-malli näyttää

Sisäiset tuntomerkit - Wanhempi C-malli:

• MOS 6510 suoritin
  
• 6581 SID-piiri
  
• Perusmallin kanssa samanlainen emolevy
  
• Grafiikkamerkit näppäimien etupinnalla.
  

Uudempi C-malli:  [Kuva] Kuvassa oleva malli on kapeammalla emolevyllä, sekä SID 8580 revision 5-varustettu malli, sekä virtaledi on punainen. Ilmeisesti aivan viimeisissä malleissa virtaledi on vihreä ja tyyppikilvestä löytyisi merkintä C64-II - korjatkaa jos olen asiassa väärässä. En myöskään osaa vastata kysymykseen onko revision 5 sitten SID-piiristä viimeisin versio? Joku asiasta jotain tietävä valaiskoon allekirjoittanutta niin täydennämme opasta siltä osin!

• MOS 8500 suoritin
  
• 8580 SID-piiri (poikkeuksena sääntöön: Myös SID 6581-piiri saattaa löytyä uudemmastakin mallista
  
• Kapeampi emolvey
  
• Grafiikkamerkit näppäimistön yläpinnalla
  

---

Commodore 64 G

Malli G on viimeinen tietokonemallinen C64. Sattuneesta syystä G-mallin väärentäminen on onnistunut suht helposti emolevyt, kotelot ja näppäimistöt ovat keskenään yhteensopivia, ainoastaan virtaledin johdot ovat erimittaisia.

Malli G on nähtävillä NT Rautasen tietokonesivulla ja G-malli näyttää tältä

Jotta tämänkään tunnistaminen ei olisi liian helppoa niin G-malleja löytyy myös cbm:n ruskealla näppäimistöllä varustettuna. Commodore teki niitä niillä osilla, mitä varastoista "sattui" löytymään. (tnx infosta Jope!)

Sisälmykset :

• MOS 8500 suoritin
  
• 8580 SID-piiri (Myös wanhaa 6581 SID-piiriä on tavattu G-malleissa)
  
• Kapeampi emolvey
  

Omatekoisen G-mallin voisi rakentaa ottamalla alkuperäisen kotelon ja C-mallin näppäimistön ja laittamalla vaikkapa uudemman C-mallin emolevyn virityksen sisälle jolloin tunnistaminen vaikeutuisi. Hieman erilainen väri ja viimeistään typpikilpi (jos sellainen on) paljastaa huijauksen.


Jotta tunnistaminen ei menisi liian helpoksi niin saksassa myytiin väriyhdistelmää Aldi joka on ulkonäöltään juuri kuin edellä kuvailemani itsetehty viritys. Aldi kaikessa komeudessaan

---

GameSystem 64:n eli Commodore GS

Pistetäänpä tämäkin tänne mallioppaaseen eli Commodoren rahastuyritykseksi luokiteltava "konsolimainen" Commodore GS. Oheisesta kuvasta näet miltä malli näyttää.

Koneen sisälmykset:

• MOS 6510A-suoritin
  
• 6581 SID-piiri
  

Emolevy oli pakattu konsolimaiseen boksiin ja moduuliportti sijaitsi laitteen päällä. Kirjoitinportti ja levykeaseman-portit oli poistettu kokonaan, mutta erikoista oli, että koneen sisuksissa majailivat kasettiasema- ja käyttäjänportit.
Tosin kasettiaseman portti lähinnä oli tarpeeton koska laitteessa ei ollut näppäimistöä. Ehkäpä suunnitelmissa oli mahdollisesti lisälaitteena myytävä näppäimistö ja kasettiasema...tiedä häntä.

Pohdinpa tässä C-64:n ominaisuuksia verattuna muihin tuon ajan vastaavan tasoisiin koneisiin.
Lähinnä syvimpänä (heh heh) tarkoituksena oli ymmärtää miksi juuri kuusnepa oli suosituimpia kotikoneita kautta aikain.

Mikään viiltävän syvällinen ja tekninen esitys tämä ei suinkaan ole vaan pohjaan höpinäni puhtaasti mutu - periaatteeseen ja omaan kokemukseeni.

Vastaväitteitä saa ja pitää heitellä. Setä höpisee muutoin liikaa omiaan.

Hinnaltaanhan kuusnepa oli täällä meidän kylillä (siis suomessa) melkoisen hintava. 80-luvun alussa halvemmalla sai montakin rautaa ja osittain mielestäni jopa tehokkaampia kuin kuusnepa.
Uskoisin tärkeimpänä houkuttimena olleen juuri pelit joita löytyi tuhottomasti.

Kasettiasemalla varustettu malli aiheutti kyllä lievää päänsärkyä ja jokainen tuon ajan vesseli muistaa karmivat Multiload pelit tyylin Airborne Ranger.
Levyasema helpotti elämää kyllä, mutta hinta oli lähes koneen luokkaa joten monelta tuo taisi jäädä hankkimatta. Itsekin levarin hommasin vasta kun KY-1000 halpismalli saapui markkinoille.

Haastajaksi kuusnepalle tarjoitui jos jonkinlaisia masiinoita. Tunnetuimmat varmasti olivat Sinclairin koneet sekä Sharp, Dragon, BBC(?), Salora, Aquarius I, Oric, Amstrad, MSX-Standardin, Spectravideo etc.

Osa kyseisistä koneista oli huomattavasti C-64 halvempia. Joihinkin oli tarjolla enemmän oheisrompetta, pelit oli joissain parempia ja suorituskyky kuusnepaa parempi. Silti mielestäni suosiossa 64 korjasi potin. Ainoastaan brittein saarella jylläsivät mm. Sinclair, Amstrad ja BBC-koneet.

Sharpin haastajat olivat wanhempi 700-sarja, sekä uudempi 800-sarja. Jälkimäisessä vaihtoehtoina olivat joko kasettiasema tai QuickDisc levykeasema. Sharp rikkoi tyylikkäästi kaikkia tunnettuja standardeja huitaisemalla levykekooksi oman 2,8" korppulevykkeen. Aseman lopeus oli luokkaa hidas joten tuota QD asemaa saattoi hyvinkin kutusa parannetuksi painokseksi kasettiasemasta. Perus versiossa pelit olivat melkoisen kornia katseltavaa. Lisämuisti maksoi mansikoita ja hunajaa joten paremmista peleistä köyhä Sharpisti sai vain haaveilla.
Pääsääntöisesti pelit olivat hyvin uniikkia ja mainstream nimikkeet jäivät tyystin Sharpilta näkemättä.
Moni innokas harrastaja rakatui kuitenkin Sharpin järeään BASICiin joka peittosi kuuslankun vastaavan mennen tullen. Pelurille tästä ei vaihtoehtoa kylläkään mielestäni ollut siispä Sharp pääsi ensimmäisten hävijäjien joukkoon.

Kuvassa  legendaarinen Advoka


Sir Clive Sinclairin koneet taistelivat myöskin kuluttajien markoista. Malleja syydettiin markkinoile jokunen. Tunnetuimmat olivat zx81, Spectrum ja QL.
Hintatasoltaan Sinclairin koneet olivat halpoja. Halvin malli oli ZX81 joka irtosi tuon ajan rahassa n. 495 markalla. Peluria masensi koneen lievästi sanottuna rajoitttunut värimäärä eli kaikki yksi, sekä äänigeneraattorin puuttuminen. Monia harrastajia takuulla poltteli konen naurettavan halpa hinta (maksoihan kuusnepa tuolloin lähes 3000 markkaa)
kuitenkaan pelejä tuolle masiinalle ei löytynyt ja kalvonäppäimet karsivat varmasti enimpiä koti-ohjelmointi kokeiluja.
Spectrum oli jo "huima" harppaus eteenpäin. Nyt värejä tarjottiin 8 ja löytyipä jo yksi kymmenen oktaavin äänigeneraattorikin. Pelit olivat ulkoasultaan poikkeuksellisen karuja, mutta konetta myytiin kuitenkin kuin siimaa. Haastajan Spectrum oli erinomainen reilusti halvempi hinta (1295 mk) verrattuna kuusnepaan takasi rahan siirtymisen kuluttajalta myyjälle.
Kehnot näppäimet (ne karmeat kumiset) olivat suorastaan painajainen, mutta muuten varsin kelpo masiina. Kuitenki tästä ei koskaan tullut brittejä mukaanlaskematta kuusnepan kaatajaa.
QL kilpaili enemmän yrityskoneena joten ohitettakoon tämä maininnalla.

Monty Is Innocent Spectrumilla


Spectravideo

Mielenkiintoinen haastaja oli Spectravideon laitteet mm: 318, 328 ja 728.
Koneet olivat MSX-yhteensopivia (?) ja tarjosivat laajan pelivalikoiman sekä mielenkiintoiset lisälaitteet.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana oli mahdollisuus ajaa Colecon pelejä lisälaitteella.
Hinta oli kuusnepan luokkaa ja prosessoriteholtaan ne olivat huomattavasti tehokkaampia kuin kuslankku. Ihmettelen kovin mikä oli syynä, ettei Spectravideosta koskaan ollut täysin kaatamaan C-64?
Kuitenkin hyviä ja mielenkiintoisia pelejä julkaistiiin koneelle. Jokainen (?) saattaa muistaa Konamin erinomaiset pelimoduulit.

Spectravideo: Sector Alpha


Muut yrittäjät.

Muut yrittäjät kokeilivat jos jonkinmoista hilavitkutinta lyödäkseen markkinajohtajat kuitenkaan siinä onnistumatta. Amstradilla oli tarjolla värimonitori, Salora panosti suomalaisuuteen jne.
Kuitenkin kaikki koneet vaipuivat järestään unholaan ja vasta Amiga 500 ja Atari ST 16-bittisenä kaatoivat kuusnepan mennen tullen, mutta kaikkihan tiedämme, että kuusnepan taru jatkui nyrjähdyksestä huolimatta ja jatkuu edelleen tämänhän jo vahvistaa sivustollani oleva kysely:

http://vote.pollit.com/webpoll2?ID=497788

Jossa 169 vastaajasta:
117 omistaa C-64:n
23  on Amiga 500
13  vastaajalla on jokin muu Commodoren kone
  9  vastaajalla on jokin muu retrokone
  4  omistaa jonkin Atari koneen
  2  löytyy Sinclair-Spectrum
  1  omistaa Sinclair QL:n

Wanhempi kyselyni valaisee asiaa lisää nimittäin
Kyselin taannoin vierailijoiden suosikki retrokonetta
ja vastaukset jakautu

LainaaVaikuttaa siltä että joku on tehnyt hiukan pulssinmuokkaus modifikaatiota operaatiovahvistimen yliohjauksen estämiseksi. U8 toimii signaalin vahvistimena sarja- ja kasetti-liitännöille. Signaalia ilmeisesti koitettu rajoittaa.

Hyvä hyvä Ei ole mennyt lisäämäni tittelisi hukkaan! FB!

LainaaMulla on G-malleja sekä "C-mallin" vaalealla, että leipälootan ruskealla näppiksellä.

Ruskeanäppiksisessä on alkuperäinen takuusinetti ehjä.

Commodore teki noita vähän niillä osilla, mitä varastoista sattui löytymään.

Hyvä ja tärkeä tieto. Kiitos! Täytyy lisätä tuonne mallioppaaseen tuo...jos ehdit jossain välissä tuota malliopasta mulkaisemaan ja tekemään tarkennuksia / korjauksia / lisäyksiä niin olen kiitollinen

Eipä sitä näppäimistön vaihtoa pysty erottamaan sillä nehän ovat liittimellä painettu kiinni emolevyyn eli näppäimistön vaihto on aika simppeliä. Itsekin tein joskus 80-luvun taitteessa virityksen jossa siirsin C-mallin näppäimistön kiinni alkuperäiseen cbm-malliin kun se näytti siinä niin hyvältä . Silloin tosin ei tiedetty tuon taivaallistakaan mistään G-mallista tai tiedettiin, mutta siihen nyt ei sen kummempaa huomiota kiinnitetty vaan kaverillakin oleva G-malli oli vaan kuusnepa toisten joukossa...enemmän se C-malli aiheutti kateutta kaveripiirissä kun se oli niin kovasti 128:n näköinen ja jokaisella tosi-harrastajalla oli 128 ja meillä köyhillä vaan perusmalli ja parempiosaisilla C...Heh juu eksyinpä taas aiheesta...