C=Foorumi

"http://www.tradera.com/item/340854/267255531/commodore-vic-20-retro" n.60e ei muuta kuin kone+manuskat+johdot

Vic-20 modulit 8kpl 80€ ebayssä
"http://www.ebay.com/itm/Lotto-8-Retrogame-Commodore-Vic-20-Vic-20-/302090635835?hash=item4656014a3b:g:knIAAOSwpLNX7SX3"

Muistan että VT100 ja VT102 olivat yleisimmät kauniit RS-232 standardin mukaiset terminaalit, sen sai yhdistettyä ja unixista Amigaan. Todella näppärä laite.
Alku-aikoina todella kallis, mutta muodokas laite.

Hinta kultaa muistot, jälleen pyydetään wanhoista >100€.
90-luvulla vietiin kuusankosken romuihin ilmaiseksi

Hih, kiitos. Ei hätää Mc Gyver saapuu apuu, työntää taskuun rapuu 
Miulla on tiukkaa luppoaikaa ziljoona potenssiin ziljoona bitteröä
Jos forumia kiinnostaa niin mielelläni n. joka päivä messuan jotain, mielummin uutta, ei ole oikein kivaa jos päivitän 24/7 "esittele itsesi" ketjuun

Mutta ainakin jaksan seurata noita myydään ympäri maailmaa, taikka ostetaan Commodore tavaraa.

Katselin tuossa eilen aikoinaan SIKA kalliin A2000:n hintoja ja hupsaa, vieläkin on melkoisen arvokasta tavaraa
Tuo laittamani SD kortinlukija oli kiva juttu, tosin melko arvokas 50e+postit.

Eikun hyvää viikonloppua jokaiselle Sielulle.

"http://www.tradera.com/item/340855/267198776/komplett-amiga-500"  401SEK. postarit 30e

"http://www.ebay.com/itm/Commodore-Amiga-500-inkl-Netzteil-Maus-guter-Zustand-funktioniert-/232119255216?hash=item360b62c0b0:g:ED0AAOSwNRdYA4DX" 90e Saksasta.

En pikavilkaisulla löytänyt vastaavaa ja mielestäni on aikas kiva lelu niin laitan linkit tähän

"https://www.youtube.com/watch?v=WWvc8ZIoQ3U"

Hinta on vielä kyllä "aikas" kimakka n.50€!

"http://www.ebay.de/itm/Beige-SD2IEC-Kommodore-1541-Laufwerk-Emulation-SD-Kartenleser-VIC20-C128-C64-/231370496537?hash=item35dec19a19:g:28YAAOSw6btXR5WU"

Lainaus käyttäjältä: Anza - huhtikuu 16, 2007, 09:27
Viime viikolla tuli 64:t puheeksi lapsuuden ajan parhaan kaverin kanssa. Saatiin 64:t samaan aikaan noin vuonna -85 ja pelattiin kokolailla paljon. Nyt kun muisteltiin aikoja noita niin kaveri sanoi joku vuosi sitten kokeilleensa nepaa käyntiin ja kun ei ollut saanut kuvaa näkymään niin roskiin oli lentänyt C64+1530+1571+... Sattuu ja ahdistaa. Pelit on kai onneksi vielä tallessa.

Aih pentele! Nyt kirvelee syrämestä ja pahasti  Tuollaisia tapauksia tapahtuu valitettavan usein ja varsinkin vanhempien ihmisten kohdalla tyyliin:"en tiedä mikä pelilaite tuokin on niinpä vein sen kirpparille ja laitoin hinnaksi JOPA 5€, kivasti meni HETI kaupaksi"

Itse potuttaa kalenteri, talvi-joulu lähenee, ihan "kivaa" mutta sen jälkeinen aika on skitsoa, tulee kämpän eteen kaupungin laitamilla 7m:n päähän ikkunoista paukuttamaan hemmot uudenvuoden paukkuja, ei muuta mutta dogi tykkää tosi kivasti ja vuoden vaihde meneekin sängyn alla. Onneksi vain toisella

Lainaus käyttäjältä: retroman - elokuu 13, 2014, 15:40
Sattuipa juutuubista tämmönen,jossa nepa on myös mainittuna.
Ja sitten se pääteema,joka on mielestäni oikea.Ennen tuli kunnon manuaalit mukana.
https://www.youtube.com/watch?v=0wDtxYeJdzg

Hih, mitkä manuaalit??
Liikaa miehet purkaneet vehkeitä koska ainakin itsellä ne manuaalit otetaan käteen vasta viime tinkaan hädän hetkellä.
Tosin nykyään ei tule mitään manuskoja, ennen tuli cd, eli piti olla tietsikka jolla lukea pdf:t.
Nykyään vaaditaan jo netti mukaan, koska paketissa on webbi-osoite josta voit sitten kivasti seikkaillen kaivella dokuja.

Paras on kylläkin kiinanpojan säästönä data (usb) piuhan pois jättäminen, näen jo monet monet kivat userit jotka kaupasta ostavat tulostimen, ajavat sen kanssa mökille, tuttavalle jne. 200-500km. sitten siellä kaukana kaukana jossain korvessa avataan paku ja katsotaan..."Öööhh ei sulla ole tulostimeen ylimääräistä usb-johtoa" 

Kuinkas monelle on käynyt niin että on esim. firmoista kysellyt käytettyjä koneita, laitteita ja siellä atk-vastaava kertoo tyrmäävät sanat:
"juuri viikko sitten meni kuusankoskelle kuorma-autollinen, olet vähän myöhässä" 

Amiksessa duunissa ollessani, löysin ulkovarastosta siistin alle jääkaapin kokoisen puhelinvaihteen, puhelimet, ohjeet jne. raajasin sen himaan ja asensin 4:ään rasiaan, aikansa sillä leikittyäni vein sitten takaisin varastoon josko joku sitä vielä kaipailee. Nooh, kävipä hassusti harmaan partaan valkeaan että ex duuni kaveri kertoi karua faktaa:"Juuh, se ulkorakennus purettiin, tilalle tulee iso halli. Kaikki sisältö viskattiin KUUSANKOSKEN kuormaan" 

Jos tuon olisin tiennyt niin kellariin olisin raahannut pari uudempaakin digitaalista puhelinvaihdetta yms.
Vattu että manasin tuota _todella_ pitkään, se on kuin dementoinut lottovoitto että sattuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan juuri silloin kun kamat on päätetty dellata että niitä saa viedä kiitos palkalla veke varastosta taikka sitten suoraan pihalla olevalta lavalta 

Nooh, jokainen arpa ei voi voittaa 

Kerran tuli telkasta suomi-dokkari (on jossain kiintarilla tallessa), jossa kerrottiin miten suomi-romut kerätään firmojen takapihoille ja kauniisti laivataan intiaan, jossa pennut sitten purkaa koneet ja ottaa piirilevyt irti, vetää ne tohottimella juotokset irti ja paukuttaa komponentit irti. sitten toinen muksu kerää ja putsaa komponentit ja lajittelee ne, sitten tulee isot herrat jotka duunaa ne myyntiin takaisin mm. Eurooppaan uusina.
Jokainenhan tietää että usein joukossa on valmiiksi risojakin komponentteja ja varsinkin käytettyjä joiden elinikää valmiiksi lyhentää niin käyttäminen mm. lämpenemisenä

Sitä vaan dokkarissa ihmeltiin kun on kaikki eu-nato-yk säännökset ettei romua saa kiikuttaa kolmansiin köyhiin maihin ja homma pelittää vaan, siellä päässä epätoivoiset tarkastajat tekevät pistareita avaamalla kontit joissa onkin ihan muuta kamaa mitä rahtikirjassa seisoo, sitten aletaan (yritetään vääntää) vääntämään
"karmeita"  sakko-saktioita, mutta yleensä kun seteleitä vaihtaa tarpeeksi omistajaa takahuoneessa niin kontin kohtalo "unohtuu" ja se matkaa iloisesti päämääräänsä

Iltiksessä oli myöskin juttua kahvista, nyt paljastui *ylläri-ylläri* että Suomalaisen kahvinkin kerääjät toimivat laittomalla lapsiduunilla, ikää on PERÄTI 5-6vuotta.
Että se siitä "Osta vihreää kahvia, tuet kolmansia köyhiä maita"-periaatteesta 

Morotus, nimeksi sain Reima vm. -67. Pienenä natiaisena leikittiin vaan nakkipyssyillä eikä skolekaan kiinnostanut, olen varmaan Suomen ainoa kakara kuka jäi 1:lla luokalla luokalleen 
Nooh, vasta tietsikoista ja laitteiden tutkimisesta sekä hakkeroinnista aloin kiinnostua -80 luvulla, ensimmäinen kosketus "elektroon" oli kun keksin vanhempien päivätorkkujen aikana alkaa korjaamaan pöytälamppua voiveitsellä, 50:50 mahikset olivat että virta päällä/poissa ja tietysti Murphyn laki puhui, välähdys kävi lampunkannassa ja sulakkeet lähti taulusta.

Menin amikseen puhelinasentajalinjalle 84-87 väliseksi ajaksi, siellä tuli elektro perinpohjin tutuksi, siinä sitten olikin kotimikrojen kulta aikaa, katselin himoiten että C-64:sta olisi tyrkyllä mutta pienellä opintotuella päädyin ostamaan yli ½-halvemman Texas Instrument TI-99/4A koneen, sitten vasta aikojen päästä sain hankittua käytetyn 64:n ja siihen jopa lerputtimen, sitä kautta tuli tutuksi kaverilta saatu melko uusi A500, sitä rakennellessa nälkä kasvoi syödessä, alkuksi tilattiin ulkoinen korputin ja sitten sivuun lisämuisti-kiintari jne.

84-87 kesäisin olin puhelinlaitoksella kesäduunissa jossa oli kivan kivoja tietsikoita vallan penteleesti, parit 64:tkin olivat pöydillä asentajille, mutta se kunnon pieni palvelinsali nauhakelaimineen nosti öhötyksen pintaan.

Tuohon aikaan minikoneet maksoi mansikoita, keksin jostain että Riksussa päin oli kaveri joka roudasi ympäri suomea atk-romua ja möi sitä kilohintaan, sinne siis, firman nimi oli Minimetalli, kaverilla oli omat lentokoneet ja kivoja pankki-automaatteja ja sikana Unix-serveri-kaappeja, joita himoitsin mutta ensinkään ne eivät mahtuneet minnekkään mun huoneessa ja toisekseen vaati 3vaihe virtaskaa Sittemmin minimetalli myytiin veke ja Nurmijärven kaveri osti sen, nykyään olen nähnyt että liikkeen nimi on olemassa mutten tiedä missä toimii.

Kaikkein kaunein näky oli kun  -87 päätin ostaa ekan minikoneen IBM S/34:n. Vaude, pyörillä oleva 300kg:n pakastinkaappi, maksoi 300mk ja tuonti lahteen maksoi rahtina 250mk.

Sitten kun se ei mahtunut puutaloon niin se seisoi pari kuukautta varasto-hotellissa, sieltä auto toi himaan, masiinassa oli Ibarin mukaiset Twinax liittimet. Innostuin tuosta koneesta koska hain duuniin (johon en päässyt) ja siellä oli kuormalava jolle kannettiin Twinax tulostimia, päätteitä jne. niin niitä roudasin tuttavan kanssa himaan. Hieno laite vaati vain 220v virtaa Silloin tein ensimmäisen twinax johdon pään.

Amiksessa oli kivat wanhat (sen ajan uudet) koneet ABC-80 lerputtimilla ja vihermonitoreilla niillä pelattiin välkät matopeliä.
87-88 intissä, jossa katsoin että vlv+hl:n saa kivasti kun menee rippiskoleen viikonlopuksi leirille 10:n muun kanssa, kivaa oli. Suosittelen kaikille että tylsät siviiliriparit kantsii jättää väliin ja mennä intissä käymään se.
Intin jälkeen kurssikeskukseen mikrotukikurssille, sieltä skoleen mikrotukihenkilöksi, olin olevinaan onneni kukkuloilla koska pääsin ns. lempiduuniini, sepäs olikin todellinen harhakuvitelma! Kun kerran harrastus ja duuni meni sekaisin niin duuniajat olivat 05-23 joka arki ja viikonloputkin konehommissa tuli lievä burn out.
Sitten kyllästyin atk-hommiin puuceillä koska 18h:n duunin jälkeen työhuone oli saman näköinen kun duuniin tullessa, vaihdoin homman jälkeen opiskeluun tutussa amiksessa, jossa vietin 4vuotta suorittaen 30veenä muiden 17-18v kavereiden parissa mm. ajoneuvomekaanikko, raskaan kaluston kuljettajan, varastomies ammattitutkinnot. Siellä sitten olin varastomiehenä pari vuotta ja sitten selkä sanoi POKS ja eikun työkyvyttömyyseläkkeelle.

Sitä vietten vapaaehtoiseksi duunaamaan Lahden vanhimman atk-liikkeen (25v) Tietokonenurkan hommiin, tekemään vapaa-aikoina konepaketteja, huoltoja, siivouksia jne. kiireapulaisena, sitten keksittiin että työllistetään että tulee duunista virallinen, näin tehtiin. Sinä aikana sitten hokasin että firman isossa kellarissa on mieletön läjä tutkimattomia (kukaan ei tiennyt mitä on) pahvilaatikoita, niitä inventoimaan, meni koko kesä ja sieltähän löytyi C64:n raatoja, vara-osia, toimivia koneita. niitä oli iso nurkka täynnä, samalla meni segan romuja ym. keksittiin laittaa oveen lappu "retro-krääsää 20€/kassillinen" muutama käväisi noukkimassa, toiset tulivat hakemaan oikein isoja kuormia keskisuomesta autolla, paras markkinointipaikka oli NES-retro (jonne myöskin tuli duunin jälkeen bannit, koska kirjoittelin liian aktiivisesti hih) Sitten oli mm. kivoja NES uusia julisteita, ne oli vähän "vaikeita" myydä, koska pomo heitti koko nipun paperinkeräykseen, nooh, miehän nohevana duunasin ne takaisin, otin kuvat ja möin netissä 10c/kpl. monet osti kivasti, sitten kun pomo tajusi että joku maksaa niistä jotain, niin hintä määräyksestä pompsasti 1e/kpl. homma lopahti siihen Meni vuosi ja TAAS nippu päätyi roskikseen, mulle riitti.
Meillä oli satoja satoja kassupelejä, moduleita n.50kpl. useita samoja, sitten kasetti-peli caseja, sega masterin modeja, Sega Megadriven modeja, 3000:n moduleita ja ohjekirjoja, paras löytö oli unohtunut pahvilaatikko, sen kun avasi niin sisällä oli 5kpl. tehdasuusissa pakuissa Sega Master konsoleita, ne menivät Ruotsiin kaikki, hintaa taisi olla 250€ tosin kaveri maksoi pelkkiä postareita 60€.

Duunit loppui tietokonenurkassa kun piti jäädä äiskää hoitamaan himaan ilmaiseksi omaishoitajaksi.
wintöö taitoja pidän yllä siten että teen vaparina vanhuksille ja vähävaraisille lähimaastossa puuceiden korjausta, siivousta jne. 30 nimeä on kännyssä, silloin tällöin soittelevat kun eivät tiedä mitä tehdä, vanhusten tarpeet ovat ihan riittävät, eli kone päälle, mennään pankkiin, maksetaan laskut, luetaan iltikset ja sillä selvä, ei heidän tarvitse enempää osata tietääkään mistään wintöötistä.

Kurssikeskuksessa tehtiin kaverin kanssa protoa, joku firma oli -90 luvulla kiinnostunut ledimatriisista jolle saa skrollattua tekstiä, meillä oli aihiot, 1024 lediä, levyt ja softa väännettiin itse MC6809 prosulla, tuli siitä pentele toimiva vehke, oli ainoita ensimmäisiä ledimatriisimainoksia n.2m leveä, 5cm korkea, mitä Lahdessa oli näkyvillä. VT100 päätteellä ohjelmoitiin valikolla mitä tekstiä ja erikoistehosteita näytölle haluttiin. Siellä myöskin törmäsin iki-kivaan TAM-8085 mikroon, todella veikeä opetuslaite monipuolisine I/O:oineen.

Retroa ei himassa ole kun viimeinen pöytäkotelossa ollut repsattu A500 viritelmä lähti pölyttymästä maailmalle uusiokäyttöön.

Tässähän tätä vaarin muisteluja.

Itse olin aikoinaan Päijät-Hämeen Puhelinlaitoksen valvomossa kesäduunissa, piti kauniiseen Micro Mikkoon (se harmaa pömpeli, oli jo oma kiintari, sitten kaunis valkeapohjainen näyttö-tosi silmäystävällinen) päivittää kellon aika, nooh, siinä sitten innostuin ja päätinkin että tehdäänpä ohjelmaan statistiikka-osia, eli valikkoon lisä-rakenne että saa siitä statiikan lerpulle ja jatkokäyttöön, muuten meni hyvin mutta coodia tuli lievästi ja kääntäjä kaatui koska koko >64kt. siinä sitten alkoi hauskuus, kaikki ylimääräiset luupit yms. väännettiin "keveämpään" muotoon ja juuri ja juuri sain mahtumaan sen 64kt:ksi heh voi noita aikoja 

Tulee mieleeni laulun sanat:"Dont worry, be happy" 
Minulla tämä "moka" oli ihan kiinni siitä että vaihdoin nettiselainta, tietysti puucee ja bootmarkki tästä paikasta meni väärään lokeroon, nyt taas on top 5:n listalla eli joka päivä täällä tsemppaan.

btw: Minulla on iso txt file jossa on kerätty bbs:n parhaimmat (fido) vitsit, jos joku kaipaa nauramista, tosin tuo on vanhanaikaista kun Mr.googleen kirjoittaa
taikasanat "vitsit" niin niitä tulee 5Mt heti ruutuun. Tosin ei netti onnelliseksi tee, vielä vahataan suksia kynttilällä, tuossa laulu-kaverille katsottiin parin wanhan laulun sanoja, eikä pentele mistään löytynyt, kaikki mitä Mr. Google törppäsi oli jotain "sorry, dont find any" sitten näitä vakkareita oli samalla sivuilla "OTA NETTILAINA/HAE ILMAINEN PANKKIKORTTI/TULE PELAAMAAN JA VOITTAMAAN UNITED BETTIÄ" 

Ei muuta kuin wanhat tyylit kasaan, kuuntelee biisi ja stop-resume painikkeilla skitsoilee ja kirjoittamaan wordilla kauniisti sanat ylös, eli kyllä se vielä kynttiläkin on tarpeen!
Joskus Telnet aikoina kun netti on ennen Netscapea texti pohjainen oli kaikki paremmin, ei ollut promillen pilkun vertaa mainoksia, nykyään netissä vihaan eniten mainoksia ja cookiesia, joka paikassa se torppaa tyyliin "olet etsinyt joskus sitä ja tätä, tässä olisi sitä ja tätä" 

Joskus tekee oikein mieli relata ja kaivaa Tam-8085 kirja esiin ja koodata hexana jotain kivaa, nykyään se ohjailee 30*20cm:n ledi-joulukoristetta trankkukortilla, vuonna 90 (noin) trankkukortti oli C64:n perässä, nyt on jäänyt moneksi vuodeksi laite lepäämään kaappiin, sillä ledi ovat mitä ovat, eli suoraan katsottuna ok. mutta muuten "blööhhh"

Amiksessa oli vuonna miekka ja kirves samanlainen mutta oli tehty 12v:n lampuilla, se oli kaunis ja näkyi pitkälle että myöskin sivuille.


Sitten osioon "elämää pienemmän asiat jotka naurattaa" 

Paras mitä aikoinaan törmäsin oli OP:n pankkiautomaatti, ruutu musta, mutta oli prompt "C:/>" 

Sitten hakkerointi, ei siis cräkkeröinti, skolessa oli luokassa värikopsari, uusi. sillä sai tulostettu VAIN koodi-läpyskällä, nooh, vetreänä katsahdin koneen merkin, tyypin, modelin ja Mr. Googleen että helppiä, sieltähän löytyi masiinan (joku Canon) huoltokirja ja kaikkein tärkein "service-code 7654321"
Eli siitä lähtien kosketusnäytölle vain klikkasi "ID" ja numeronäppikseltä tuo litana niin jopas pääsi tulostamaan/Copsaamaan 
Tosin siellä oli sitten factory-default ja kaikkea muutakin "kivaa"

Toiseksi paras oli mitä luin Mr. Netistä, kaveri Canadassa oli löytänyt Mr. Googlen avulla netistä pankki-automaatin service-ohjeet, nooh kokeili ja sai tulostettu rimpsun "huolto-tilassa" paperia jossa oli statukset, rahojen status jne..
Meni sitten pankin-omistajan juttusille joka nauroi hemmon pihalle, kaveri tästä suivaantuneena tulosti koko rullan yhden automaatin statusta ja vei pomolle, eipä nauranut enään, kaverille maksettiin "palkkio" kun oli löytänyt madonreiän netistä 

Varmaankin juuri tämän takia Suomenkin automaatit ovat "Otto"-nimellä, jospa saisi takaa serialia, modelia yms. niin Mr.Google jelppailisi kummasti,
Tosin, eihän tuo ole rikos, jollei sitten näppäile esim. factory default settingsiä masiinaan.

Näin sitä voi kaikkea kivaa "sekoilla" kun menee aika mukavasti kun esim. odottelee kaveria kaupungilla tunnin ja eikä tiedä mitä tekee, niin tutkimaan vaan yleisten laitteiden sisuksia.

Kolmanneksi pääsee kaapelifirman näyteikkuna, siinä oli info-ruutu päällä, elettiin vielä putkitelkka aikoja, siinä sitten joku "nero" keksi että "hei, telkka on salora ja mulla on samanlainen" viikonlopun tullessa nappasi telkkansa kaukkarin mukaan ja vaihteli laitteen kanavaa ikkunan läpi HC-porno kanavaksi, kummasti alkoi sen firman ikkuna saamaan kiinnostusta nuorison keskuudessa 

Lievä OT: Mulla ei ollut C64:n tullessa varaan siihen vaan piti tyytyä Expert myymälässä olevaan Texas Instrumet TI-99/4A koneeseen hinta _vain_ 980mk 
Sitten kun oli varaa ostaa siihen yksi ainoa moduli, Space Invaders (ilman top-scorea) 250mk:lla niin sitähän siinä sitten jyystettiin hih.
Haikeana katseltiin ulkomaisia tietsikkalehtiä että siihen saisi UK:sta tilaamalla peräti lerppu-asemankin jota ei Suomesta saanu Ooohhh.....

"https://en.wikipedia.org/wiki/Texas_Instruments_TI-99/4A"

Nykyään kun katselee tuosta datoja ja kuvia niin haukottelee että olenpas ollut sairas kun olen jaksanut tuollaisella vääntää menemään

Arg, näen tuosta painajaisia 
Olin duunissa vaparina Lahdessa Tietokonenurkassa ja siellä duunasin kellarin kuntoon, meni koko kesä, sieltä piti sitten lajitella miljoona extreme pahvilaatikkoa ja kirjata (ei sentään paperille) läppärille inventaariota mitä on ja missä on, sitten pomolle kyselemään hintoja. Noita Segoja oli n.5kpl uusissa paketeissa, moduleitakin oli kasa, nyt kuuleman mukaan joku osti loput veke.

Tuo Segoitus kuuluu samaan sarjaan Salora Fellow:n kanssa, kuminäppikset jotka repivät kynnet ja hermot.
Mutta tapansa kullakin, olihan se wanha Sinzlairkin kuminäppiksellä ja ihmeen kaunis laite oli