C=Foorumi

Lainaus käyttäjältä: Jarskimo - toukokuu 14, 2012, 16:40
Joikkarin merkillä ei sinänsä ole väliä millä pelaat, pelaa sillä mikä tuntuu parhaimmalta sinun käteesi.

Saako käyttää toista konetta joykkarina? 

Taustaa: Tämä rakennusohje taisi olla joskus muinoin printtilehdessä. Kyseessä siis sellainen kokoonpano, että toinen kuuslankku (nro1) laitettiin ohjaamaan toisen kuusnepan (nro2) joykkaporttia. Välissä oli lisäksi aito joystick. 2:ssa peli pyörimään ja 1 tallettamaan joystikin liikkeet. Nro 1:lla voitiin sitten toistaa joystikin liikkeet vaikka kuinka monesti ja 2:ssa sama peli päälle ja liikkeitä pystyi tarvittaessa muuttamaan tai tehdä kaikki vaikka nopeutettuna ja tallennettu joystic-ohjaus pystyttiin tallettamaan.

Näin pystyi "pelaamaan" pelin aina samaan kohtaan ja jatkaa sitten itse siitä vaikka pelissä ei pelitallennusmahdollisuutta ollutkaan. Samaten jonkun vaikean kohdan ohi pääsi helpommin, kun pystyi esim käsin säätämään tarkasti jotkin liikkeet. Muistelisin, että ohjelma oli ihan basicilla tehty ja käytti TI$ -ajanmittauskäskyä jolla liikkeiden välistä aikaa mitattiin.
Printtilehdessä oli muitakin jäyniä rakennusohjeita kuuslankulle. Harmi ettei niitä lehtiä löydy enää mistään. Toinen harmi, ettei vastaavaa tee-se-itse henkisyyttä enää löydy yhdestäkään lehdestä. Ei edes tekniikan maailmasta.

Lainaus käyttäjältä: virgo - toukokuu 08, 2012, 10:45
yksi peli lisää :

GP formula...

Eikä mitään.. Pitstop II  se oli 2-pelinä wooormuloiden aatelia ja taitavimmat silmukat lennettiin silloin muinoinkin ACE2:lla toisiaan konareilla pippuroiden ;-)

Lainaus käyttäjältä: Jake64 - huhtikuu 22, 2012, 19:24
olipas hankala laittaa takas 0 asteeseen

¿ oʞuɐɐısoʇ -- Se johtuu tietenkin siinä olevasta kirjoitusvirheestä

ʇǝsʞnɯıʞʇnʇ ʇɐʌɐʇʇʞ uǝʇsǝıɯǝpǝıʇ ʇǝpnn ʇɐʌɐʇʇıoso΄snɐʞʞunɹ nǝuıɐʇʇoʞııʌ ɐɐʇʇnʞıɐʌ uooʇıɐʇnʞnך

Lainaus käyttäjältä: repsu - huhtikuu 20, 2012, 00:31
Muistan oman aikani kun leikittiin sys-käskyillä sys 64738 muistaakseni soft-resetoi masiinan..

Hyvin vielä muistit. Ihan nappiin meni. Itse käytin sys 64766, kun oli nopeampi softaresetti.

Niin hyvä oli tuo tac-2 jo aikoinaan, että piti tuossa hiljan hommata sellainen modauskäyttöönkin. Tein siitä usb version jotta saa pc:llä ja emulaattorilla pelata.

Ahaa..
No juu.. onhan sekin hyvä tapa opetella basic ohjelmointia. Kannattaisi joka tapauksessa opiskella indeksoidut muuttujat ja datalauseiden käyttö. Niillä on käyttöä tuollaisessakin ohjelmassa ja samalla tulee opittua jotain uuttakin, jos ei ole jo ennestään tuttuja.

Lainaus käyttäjältä: Kuuslankkumies - huhtikuu 17, 2012, 21:54
No eipä nyt kauheammin sisällä mitään erityistä, ihan tekstipeliä vaan teen.

Eikös tekstipelin pelaamisen idea ole ratkaista ne ongelmat. Jos joutuu ohjelmalistauksesta katsomaan, on se musta itsensä huijaamista eikä pelaamista.

Tästä tulikin mieleen, että tekstiseikkailun parseriin kannattaa kiinnittää paljon huomiota. Mitä joustavampi se on sitä pidempään pysyy mielenkiinto yllä. Pelin hyvä juonikaan ei musta ole ihan niin tärkeässä roolissa kuin hyvä parseri.

Yksi on tietysti sekin, että mikäli nykypäivänäkin basic-ohjelmalistaus sisältää kerran niin "hys hys top secrect" asiaa ettei sitä voi muille näyttää, niin tekee ohjelmansa sitten jollain muulla, kuin kuusnepan basicilla. Vanha kunnon Quick Basic pc:lle on netistä saatavissa ja jos omantunnontuskia tulee siitä, että se ei itseasiassa vieläkään ole freewarea, niin esim Asic on hyvin lähellä Quick Basicia, mutta ilmainen. http://en.wikipedia.org/wiki/ASIC_programming_language (vastaavia on paljon muitakin..)

Pistetään nyt vaikkapa tänne. 2012 Amiga http://www.commodoreusa.net/CUSA_AMIGAmini.aspx (Tosin yhteistähän vanhaan amigaan on enää pelkkä nimi)

Joo, mutta koko jutun pointti olikin, ettei yrittäisikään tunkea sitä vu-mittaria sinne kasettiasemaan sisälle, jonne se on hankalempi tehdä. Tuo kytkentä oli nyt vain esimerkkinä, että yksinkertaisimmillaan vu-mittari on erittäin simppeli. Tuota kytkentää voi käyttää muualla suurpiirteisenä jänniteilmaisimena. En ilmeisimmin tullut tuoneeksi asiaa riittävästi esille.

Mites toimisi mikäli asiaa lähestyisi vu-mittarin kanssa toisesta suunnasta.. Tuossa kun oli mainittuna tuo piezo-kaiuttimen rakentaminen kasettiaseman liittimeen. Piezo toimii vaihtojännitteellä jolla useinmiten myöskin ohjataan vu-mittareitakin, joka siis on itseasiassa jännitemittari. Yksinkertaisin kaiuttimeen kytkettävä vu-mittari koostuu muutamasta komponentista, eikä edes ohjaavaa piiriä tarvita, joskin se tuskin sellaisenaan toimineen kasettiaseman kanssa, mutta periaatetasolla vu-mittari sinne liittimen yhteyteenkin rakennettuna voisi olla mahdollinen.
http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?manufacturers_id=182&products_id=14625
http://www.futurekit.com/2009/manual/future/eng/PDF_FK1/fk101e-1.pdf

Load-it asemalla pistetään peli latautumaan ja yritetään saada mahdollisimman monta lediä palamaan ja kun paras asento on löydetty, kelataan alkuun ja ladataan peli.

Tavallisella olisi paras muuttaa sitä asentoa ensin hiukan ja kokeilla ladata peli+toivoa parasta. On siis ihan tuuripeliä meneekö säädössä parempaan vai huonompaan suuntaan. Samasta syystä sitä on huono säädellä latauksen aikana. (Jos säätö olisikin kasetille jo hyvä, voi latauksen pilata säätelyllä itse)

Levyasemaa tai jotain nykyaikaista muistikorttitallennus -systeemiä suosittelisin ensisijaiseksi asemaksi.

Luultavimmin äänipään säädössä. Load-it kassuasema auttaisi tuossa säädössä. En ole koskaan tutkinut, mutta veikkaan, että ne load-it datasetten ledit on vain äänipään rinnalle kytketty vu-mittari.

Lainaus käyttäjältä: Kuuslankkumies - maaliskuu 14, 2012, 22:23
Ei imaise jos pitää kasettiasemasta huolen, eli puhdistaa tarpeeksi usein äänipäät.

Jos ihan tarkkoja ollaan ja viilaillaan pilkkua, niin yksinomaan puhdistuksen puute ei niitä nauhoja sotke, vaan osansa on myös mekaanisille laitteille osana kuuluva ominaisuus, nimeltään kuluminen. Mulla on tuolla kaapissa aito kuuslankku tykötarpeineen mutta en sitä oikeastaan koskaan käytä ja näin asia saa ollakin. Eipähän kulu kun ei käytä

Mä käytän mielummin muutoinkin emulaattoria tässä läppärissä ja olen varma siitä, että mikäli mulla olisi lapsena ollut vastaava kevyt siirreltävä kapine omalla litteällä näytöllä, niin olisi kaapissa pölyttynyt leipälaatikko levyasemineen silloinkin

Yhtä toivomaani asiaa ei maailma valitettavasti koskaan nähnyt. Nimittäin pleikkari 1:lle tehtyä c64 emulaattoria. CD-levylle se emu ja rutkasti pelejä olisi hyvin mahtunut ja laitteen teho olisi riittänyt täysin emulointiin. Suomikin on pullollaan pleikka ykkösiä, joita juuri kukaan ei enää käytä. Suoraan televisioon kytkettävänä laatikkona se olisi ollut omiaan emulaattorin alustaksi. Onneksi sentään psx2:lle 64 emu jo tuli.