C=Foorumi

romppainen kantaa pussihousunsa kyllä tyylillä!!!

Mä myin C128- ja Amiga-kamat pois jo kauan sitten, mutta 64-kampetta on sitten vähän liikaakin.. tai siis ei mun mielestä kylläkään

Tattista vaan respectistä, en kyllä itse koe olevani mitenkään noteerattava tapaus varsinkaan muualla maailmalla asusteleviin hardcore-harrastajiin ja -keräilijöihin verrattuna mutta kaipa tässä kuitenkin aikamoisesta omistautumisesta on kyse kun asiaa tarkemmin ajattelee.

Joku saattoi ehkä tuosta viime vuosien hankintojen kohdasta saada sellaisen kuvan että rahaa on millä mällätä mielin määrin sen kun vain ostaa kaiken missä vain on Commodoren logo, mistään sellaisesta ei kuitenkaan ole kyse: Toki myönnän että rahaa on palanut mutta kaikki on ollut sitten vastaavasti jostain muusta pois (varsinkin SX:n hankinta veti yleisesti ottaen harrastuksiani kohtaan varsin avomielisen vaimon melko lähelle henkilökohtaista leimahtamispistettään), ja itselleni suurin merkitys on ollut sillä että saan kasaan kaikkien koneiden kohdalla ns. stock-kokoonpanot sellaisina kuin ne on alunperin ollut tarkoituskin yhdistää (VIC-20 + VC-1540 tai VC-1541, C16 + 1551, C64 + 1541, C128 + 1571 ja niin edelleen) joita sitten ryydittää vähän erikoisempien härpäsvärkkien voimin ensisijaisesti toimivuuden ja/tai helppokäyttöisyyden osalta mukavammiksi kokonaisuuksiksi, toisella sijalla on tullut se että jos joku kone tai oheislaite kilahtaa minulla olisi ainakin yksi toimiva kaksoiskappale mistä heittää rikkoutuneen tilalle mikäli näin käy. Tähän pisteeseen olen aika lailla päässytkin, tilanne on jo aika lailla suvantovaiheessa ja tarkoitus on edelleenkin pitää joku tolkku noiden hankintojen ja hamstraamisten kanssa: Pakkohankintoja ovat lähinnä 1551, C16:n muistinlaajennus Plus/4-yhteensopivuutta varten, joku viime aikojen VIC-20:n monitoimimoduleista jotka sisältävät sekä lisämuistin että ohjelmia (en ole vielä varma mikä sopisi parhaiten omaan käyttööni) sekä IDE64. Olisivathan jotkut 8 tuuman levyasemat, VICin laajennustelakat sun muut harvemmin nähdyt laitteet toki kivoja omistaa ja varmasti tekisivät kokonaisuuksista näyttävämpiä, mutta tarkoitus ei ole ainakaan aktiivisesti mitään sellaisia metsästää koska ei minulla olisi niille kuitenkaan mitään todellista käyttöä vaan ne jäisivät lähinnä passiivisiksi osiksi omaa yksityistä takahuoneen Commodore-museotani. CMD-laitteiden kanssa on ihan sama tilanne, käytännöllisiä toki jos harrastaa ohjelmointia tai vaikka pyörittää BBS:ää, mutta itse en ole koskaan käyttänyt kuusnelosta juuri muuhun kuin pelailuun joten ainakaan ilman lottovoittoa ei ole mitään mieltä maksaa itseään kipeäksi pelkästään kuriositeettiaspektin takia.

Ohjelmien kannalta tilanne on hieman toinen koska nykypäivänä niiden saatavuus on naurettavan helppoa eikä enää tarvitse toimia vanhojen massamuistiformaattien fyysisissä rajoissa, jo aikoinaan nappasin talteen jotakuinkin kaiken mahdollisen softan "jos joskus"-periaatteella mikä näkyi varmasti postimyyntiliikkeiden lerpunmyyntilukemissa mutta kun 4 Gb:n SD-kortin kapasiteetin katto ei ihan heti tule vastaan ei myöskään ole minkäänlaista kynnystä tunkea sinne mitä sattuu löytämään ja tutkiskella rauhassa saalista myöhemmin: Ainoa ongelma kun tulee tiedostojen organisoinnissa mikä ei sekään kovinkaan suurta vaivannäköä vaadi. Olisi eri asia jos keräilisin alkuperäisiä pelejä mutta jostain syystä en ole oikein koskaan omannut niihin juuri minkäänlaista tunnesidettä toisin kuin elokuvien kohdalla.

C65 on sitten se konkreettisin ääripää, ko. vehje lienee jokaisen vähänkin vakavastiotettavamman Commodore-harrastajan unelma, mutta vaikka minulla sattuisi joskus olemaan niin paljon ylimääräistä kahisevaa että voisin hankkia yhden silmää räpäyttämättä kokisin luultavasti kauheita tunnontuskia katsellessani konetta joka vain kököttäisi surkeana nurkassaan koska sille ei olisi mitään järkevää käyttöä. Mieluummin ajattelen ihan yleisesti käytännön kannalta ja pitäydyn sellaisissa raameissa että otetaan realistisuuden puitteista koneista irti se mitä niistä hyödyllisyyden kannalta on mahdollista saada, ja muuten keskityn muutamaan suht' inhimilliseen materialistiseen päähänpinttymään tai nuoruuden unelmaan kuten kaikkien kuusnelos-revisioiden saamiseen kokoelmiin tai Cobra-joystickin löytämiseen - jos joskus tulee eteen johonkin erikoisempaan vempaimeen liittyvä tilaisuus jota ei vain yksinkertaisesti voi sivuuttaa katsotaan sitten tilanteen mukaan. Suht' saman linjan aion pitää myös tulevan Amiga 1200:n kanssa, aion kyllä ladata siihen tavaraa ja lisäpuhtia sen verran kuin vakiokuoret vetävät (ulkoista CD-asemaa lukuunottamatta) mutta siinä onkin raja, joku sinänsä mahtavampi ja mahdollisuuksiltaan kattavampi A4000 menisi jo tavallaan ihan hukkaan minun kohdallani.

Eipä silti, tekeminen ja hankkiminen kuitenkaan tuskin koskaan kokonaan loppuu. Nuo työn alla tai mielessä olevat modausprojektit olisi tarkoitus saattaa loppuun kesän aikana jonka jälkeen voi sitten miettiä uutta, muutostyötkin on tarkoitus toteuttaa alkuperäisiä lähtökohtia kunnioittaen eli tarkoitus ei ole muokata koneista mitään futuristisen muotoilun monumentteja tai hormonihirviöitä vaan lisätä niihin muutamia käyttöä helpottavia tai laajentavia ominaisuuksia niin että lopputulos on kuitenkin helppo silmälle - en halua mitään pöydällä sikin sokin olevia johto- ja piirilevyviritelmiä vaan lopputuloksen jota voi pitää pöydällä häpeämättä. Aiemmin mainitsemani kokonaisen C64-kokoonpanon työstö uuteen kuosiin tulee tosin olemaan varsin näkyvämpi muutos ulkoisestikin, mutta sen tapauksessa sain ainakin omasta mielestäni niin mainion idean että keksimisestään lähtien se on vainonnut minua melkein päivittäin ja tuskin tulee jättämään koskaan rauhaankaan ennenkuin se on toteutettu. Sitten on vielä tuo tuorein tulokas eli Amstrad jota vaivaa 3 tuuman korppujen aiheuttama tiedostonsiirron hankaluus, 3,5" aseman liittäminen koneeseen tavalla tai toisella toisi mukanaan kerpullisen sekalaisia piuhoista koostuvia käärmeenpesiä ja liittimissä törröttäviä hiuspinnejä joten se suorastaan huutaa SymbiFace II-laajennuspalikkaa jolla koneeseen saa kiinni IDE-kiintolevyn tai vaikkapa IDE2SD-adapterin, siinä vaiheessa vain vakiopowerissa ei enää riitä puhti ja kovollekin on saatava virtaa joten edessä on myös sopivan pienen MicroATX-virtalähteen hankkiminen jotta sekä sen että muut emmeet saisi ahdettua piiloon vaikkapa alkuperäisen virtalähde/tv-modulaattoriyhdistelmän kuoriin - ja taas mennään...

Räiskipä kuvia projekteistasi kaiken kansa ihmeteltäväksi....muutenkin olisi hemmetin hienoa nähdä harrastajien kuvia laitepinoista

LainaaRäiskipä kuvia projekteistasi kaiken kansa ihmeteltäväksi....muutenkin olisi hemmetin hienoa nähdä harrastajien kuvia laitepinoista

Täytyy laittaa joskus myöhemmin kun on konkreettista näytettävää, tämän hetken projektistatus on lähinnä osiksi purkamisen asteella koska osia ja tarvikkeita uupuu vielä, Amstradia en ole aloittanut. Laitepinoista sun muista tuli mieleen ihan kuin täällä olisi joskus ollut oma ketju foorumilaisten laitteisto-  ja kokoelmakuville mutten tuossa joku kuukausi sitten onnistunut ainakaan enää löytämään sellaista.

Peleille löytyi ainakin tuommoinen   www.com64.net/cgi-bin/bbs/YaBB.pl?num=1168636381 kokoelmakuva linkki.

Laitepinoja.. http://nuottajarvi.com/c64paja.htm

Käytössä olevista kokoonpanoista kuvia sitten joskus myöhemmin

ääh kai se minunkin on pakko esittäytyä...

hei olen Esa

majailen Tampereen ja Ylöjärven maastoissa pentuja on niin elukoita ko mukuloitakin
C harrastus painottuu enemmän ohjelmointiin kuin pelailuun
puhelimen soitto ääni on IK+ alkuperäinen SID totta kai
joskus saattaa C64 pimputtaa jotakin Sid piisiä puoli päivää
Actiivinen Slay radion kuuntelija BB on ehdoton suosikki ja nykysin BB viikonloppu pläjäykset varsinkin
mikä aiheuttaa ihmisuhteissa joskus pipinöintiä kun kaikki eivät tajua Sid äänen hienouksia
harrastelen laitteiden korjailua/suunnittelua jokunen on hajoitettu ja korjattu
GEn epävirallinen HW korjaaja nykyisin vähemmän

jos olet ihmetellyt textieni äidinkieli virheitä
siitä saa syyttää peruskoulun opettajia ja omaa uppiniskaisuuttani
en kerta kaikkiaan halunnut oppia äidinkieltä
osa syynä on myös lykihäiriöni joka siihen aikaan jäi tietenkin diagnosoimatta
nyt "yritä" parantaa mutta vaikeaa se on...

Commodore kipinä iski joskus 80 luvun alussa kun kaveri sai jostain lainaan Vic-20
ja kassillisen lisämuisteja ja pelejä niitä tahkottiin urakalla öitä myöden

aika kului ja samainen kaveri sai lahjaksi tms. aidon C64 en tiedä miten mutta jossain välissä
sain tuon värkin lainattua kaveriltani ja sillähän sitten pelailtiin
kunnes omistajan omaviritteinen reset nappula poltti laitteesta Cia piiri tai näin huoltomies asian ilmaisi
ja tietenkin äitee oli hieman kuumana 150mk lisä menosta

tässä välissä kului varmaan vuosi etten päässyt kiinni koneeseen
kunne naapurin poika osti C64 ja taas oltiin nurkissa nyhjäämässä
mouruaminen oman koneen saamiseksi tietenkin oli ollut jo kovaa tähänkin asti
joten sellainen viimein löysi minunkin himaan olisiko ollut jotain 85

palaaminen ja copioiminen alkoi heti samoin koneen virittely oli lediä ja oli kytkintä
ennen pitkää kone näytti enemmän tahkojuustolta kuin tietsikalta
samalla alkoi rikkoontuneita koneita virtaamaan ovista ja ikkunoista
joita en silloisella tietämyksellä kovin montaa osannut korjata mutta muutaman kuitenkin
pitkään tahkottiin kasetti asemalla ja ohjelmoitiin texti seikkailu pelejä
muita kun en osannut tehdä.
valmiiksi en niistä saanut yhtäkään
levarikin ilmaantui pöydälle vuosi tämän jälkeen ja siitä vasta ohjelmointi otti aimo harppauksen eteenpäin

muistikuvissani ei ole mitä alkuperäiselle kenkälaatikko koneelle oikein tapahtui
mutta muistelisin että nykyisen koneeni emo on tuosta alkupreäisestä
siirrettynä uuden mallisiin kuoriin koska siinä oli peltinen suoja pahvisen sijaan
täyttä varmuutta asiaan ei ole

levarin hankinnna aikoihin satuin tapaamaan Jukka Tapanimäen joka sattumalta asusteli samoilla alueilla
niihin aikoihin Octapolis oli juurikin valmistumassa joten tuota urakkaa tuli sivusta seurattua hyvinkin tiiviisti
samoin kiinnostus Assyn iski kuin miljoona volttia teho ero basicin ja Assyn välissä oli huima

aikani seurailtuani jukan duunailuja uskalsin pyytää muutamaa Assy kirjaa lainaksi
lopulta ostelin sitten myös omia. kielen hallinta ei kuitenkaan onnistunut yhdeltä istumalta
tuntui että koko assyn olemuksen oivaltaminen kesti yli vuoden ennen kuin se oikeasti avautui
no ainakin se tuntui siltä
ohjelmoinnin helpottamiseksi ostin myös turbo moduulin jossa oli periaatteessa kaikki
turbot, konekieli monitori tms.

varsinainen Assy ohjelmointi alkoi 87 lopulla ja isoin piikki 88 silloin suurin osa tekemistäni ohjelmista on päivätty
kuten myös tällä foorumilla jakoon laitetut Gorbat Demot joita edelsi MB leiri jossa lähinnä kopioitiin
uusiapelejä ja naureskeltiin J.J. Kasvin tietämykselle CIA piirin sielun elämästä

aikaa kului naapuriin ilmestyi Amiga sanoin Jukalle
jotenkin vierasti laitetta vaikka pelit komeita olivatkin ja niitä innolla pelaili

omani saapui sitten vuonna 91 CDTV muodossa ja muutaman Cd levyn myötä oli moneksi vuodeksi tutkimista
FredFish CD ja DEMO CD
siinä oli mielestäni kaikki tarvittavat ilman purkkaa
ainoa mikä pisti heti sapettamaan oli ettei siinä kaikki pelit toimineet
kun yhteensopivuus oli vähän niin ja näin
jossain välissä A500 koneitakin alkoi eksymään nurkkiin juurikin tuon yhteensopimattomuuden takia
ja tieto karttui myös niitä korjaillessa kunnes viimein sain myös CDTV taipumaan täyteen 100% yhteen sopivuuteen
pitkään C64 ja CDTV olivat ainoat käyttö koneet ja kuvittelin etten tule koskaan muuta tarvitsemaankaan
BBS toimintakin oli silloin vielä kovin vilkasta

kunnes internet saapui elämääni vuonna 98
erään atk kurssin muodossa huh mitä kaikkea sieltä löytyikään
ja asia oli selvä jutuille GE Boogin kanssa ja mukaan lähti
A1200 + 8MB Fast ram kone modemithan jo oli plakkarissa
laajennus tarve oli ilmeinen ja seuraavaksi koneeseen eksyi 030 turbo
modemikin vaihtui nopeampaan
jostain syystä nurkkin eksyi myös pari kappaletta A2000
joiden hyötykäyttö oli niin sanotusti 0%
käyttämätön rauta kun pisti hatuttamaan
löytyi yhdelle niistä jopa käyttöä G-Point BBS poxsin alustana
sain sen jopa linkkiin amiga BBSään
samalla tuurilla löytyi koneeseen vielä 030 turbokin
Delffina ääni kortti ym.
vielä prosessorin vaihto 40mhz naruversiosta aitoon 50mhz
ja laite oli jo ihan käytettävä

varustelu kierre oli päätä huumaava kun ottaa huomioon että työkkärin korvauksilla
jammailtiin vielä tuohon aikaan A1200 vaihtoi PC koteloon PPC kortin takia
ensimmäinen kortti oli halpis malli 040/25 -603/160
ennen pitkää se kuitenkin vielä vaihtui 060/50- 603/200

näillä kokoon panoilla pärjättiin 2000 luvun alkuun asti
C64 oli Amiga villityksen alla jäänyt komeroihin noin 96 tienoilla
BBS toimi noin vuoteen 2001 tai 2

vuosituhannen alla viimein taivuin PC raudan puolelle
koska suunnaton kiinnostus Elokuvien laikaamisen oli iskostunut takaraivoon
ja TV kanavien määrän räjähdys antoin toivoa duunimahdollisuuksista tulevaisuudessa

no niitä ei tullut mutta pienoisia projekteja kuitenkin silloin tällöin

mikä on tilanne nyt
A2000 BBB makailee ullakolla eläkepäiviään ja pitää sisällään edelleen kaiken
silloin tällöin sitä ihan mielenkiinnosta availen ja lueskelen foorumeiden vanhoja juttuja
A1200 on edellen pöydän alla ja toimii silloin tällöin PCB piriilevyjen työskentely koneena
PC leikkaus kone on vaihtunut tasaisesti tehokkaampaan suurin osa muista PC laitteista jyllää kuitenkin Linux käyttiksellä
C64 on nostettu takaisin pöydälle ja läppäreissä vice hoitaa virkaa matkoilla
D128 on myöskin ullakolla odottamassa valoisempia päiviä

CBM220 happanee ullakolla myöskin ostin laitteen sen 2x1Mt levareiden vuoksi
kun rakentelin MB lehdessä olleen EEEI väyläisen modulin
toive oli saada ne futaamaan C64ssa. no projekti on edelleen toteuttamatta
koska modulista muistaakseni puuttuu muutama piiri joiden valmistus oli jo loppunut

CBM700 samoin mutta tämän ostin kiinostuksestani sen 6509 2mhz prossan vuoksi

harmittavin juttu näiden CBM laitteiden kanssa on se että eräässä muutossa
vippasin molempien näppikset roskikseen ( mikä on harmittanut jo useasti

päivitys 05.01.2014: BBS nyt toiminnassa ja linjoilla A1200 nostettu takaisin pöydälle...
talouteen uinut yksi A4000 ja T4000 himotellaan...

päivitys 9.12.2015: talouteen saapui kesällä aito A4000T (rikkinäinen)
wanha Brodlinen näyttelykoneena toiminut A2000 kaikkine ohjelmineen ja kortteineen
eksyi samassa rytäkässä luokseni (laskin että minulla on nyt 5x A2000 konetta
BBS pyörii sen mitä ongelmiltaan kykenee eli 24/7

Tässäpä esittäytyy sitten hiukan toisenlainen Commodore-harrastelija. Vasta ensimmäinen C-64 nimittäin on menossa, tai oikeastaan sekin on vasta tulossa. Kuriiri tuonee lähipäivinä paketin ovelle.

Pentuna ajelin mopoilla ennen mopoikää ja sitten endurokevarillakin ilman korttia (rikos on jo vanhentunut ja lieventävinä seikkoina mainittakoon, että ihan vaan pikkuisen ajelin ja melkein pelkästään metsäpoluilla). Sitten sain autonajokortin ja kaksipyöräiset jäivät vuosikymmeniksi kunnes minulle kävi niinkuin monelle muullekin on käynyt, eli ostin itselleni moottoripyörän 50-vuotislahjaksi. Aika paljon on sen jälkeen tullut ajeltua, kivaa se on eikä näillä vuosilla ole enää mitään näyttämisen tarpeitakaan vaan voi keskittyä olennaiseen.

Vähän saman kaavan mukaan olen mennyt tietokoneidenkin kanssa. Ensikosketus oli Sinclair ZX-81 - tuttavalla oli sellainen ja minä innostuin ihan tosissani kun sain sitä vähän näpelöidä. Meinasin ostaa itselleni samanlaisen, mutta asiantuntevampi kaverini sanoi että älä lelua osta, osta VIC-20. No siihen ei muka riittänyt rahat kun nuorella miehellä tuppasi olemaan tuota rahanmenoa joka viikonloppu muutenkin. Niinpä varsinaisen tietokoneharrastukseni alku sijoittuu vasta tuonne 80-90-lukujen vaihteen paikkeille, PC-koneisiin, BBS-maailmaan ja muuhun. No ehkä arvaattekin, ZX-81 tuli hankittua eBaysta jokunen vuosi sitten ja leluhan se tietenkin onkin. VIC-20:n aion nyt jättää suosiolla väliin ja päivitän suoraan Kuusnepaan. VICEn kautta se jo jollakin lailla tuttu onkin, mutta nostalgikko kun olen, tykkään mieluummin hipelöidä ihan ehtaa rautaa ja muovia.

Pelaaminen minua ei ole koskaan kauheasti kiinnostanut (ikinä en pärjännyt nyt jo aikuisille lapsilleni) vaan enemmänkin ohjelmointi ja siihen liittyvä älyllinen haaste. Mitään oppia en siitä aiheesta ole koskaan saanut, mutta yrityksen ja ärähdyksen menetelmällä olen jotain hyvin pientä koodaillut PC-ympäristössä C:llä ja Javalla. Z80-konekieleen olen myös perehtynyt sen verran, että minulla on jonkinlainen käsitys siitä, mistä on kysymys. C-64:lla haluaisin myös paneutua ennen kaikkea ohjelmoinnin opiskeluun. Materiaalia ainakin lienee saatavilla.

Mitäpä muuta kertoisin? Pääkaupunkiseudulla asustelen, erilaisten koneiden ja tekniikan parissa ansaitsen elantoni (vaikka työttömyyskin on välillä päässyt puraisemaan eikä ensi vuoden töistä ole varmuutta nytkään), aikuiset lapset kuten sanottu jo maailmalla. Jos olis valta niinkuin on mieli, tai jos lottovoitto osuisi kohdalle, niin kaikenlaista retroilua varmasti harrastelisin, mökkeilisin ja kiertäisin mualimmaa. Noita minä koitan mahdollisuuksieni rajoissa tehdä nytkin, mutta arjen realiteetit tuppaavat rajoittamaan punaviinin siemailua Pariisin katukuppiloissa. Vaan onpahan nyt kuitenkin se Kuusnepa tulossa.

Moi!
Olen Jamu vuonna -73 Stadissa syntynyt ja elävä retroilija. Ikää on siis tällä hetkellä mittarissa pyöreät 40.
Peruskoulu oli varsinaista pakkopullaa ja taiteellisena kaverina ainoastaan kuvaamataito oli oikeasti mieluisaa. Jokseenkin arvalla valitsin sähköpiirtäjän linjan ja siellä tuli tutustuttua mm. sähköoppiin ja AutoCADiin. Päivääkään ei ole tullut tehtyä sähköpiirtäjän töitä eikä kyseistä ammattinimikettä ole nykyään edes olemassa, eli varsin "turha" oli se koulutus.
1997 menin töihin ensimmäistä kertaa töihin atk-alalle ja sille tielle jäinkin sitten pitkäksi aikaa. Vuonna 2000 päätin hankkia itselleni paperit alalta ja teinkin sitten oppisopimuksella duunia ja parin vuoden päästä oli taskussa tietotekniikan ammattitutkinto.
Kaikenlaista leipätyötä on vuosien varrella tullut tehtyä aina lasten hoitamisesta kaljan kuskaamiseen (ei kuitenkaan samaan aikaan ) Nykyisin kuljetuslogistiikkahommia tullut tehtyä tiimivetäjän (tämä on se työnimike mille ei tarvitse maksaa mitään ekstraa "jee!") nimikkeellä ja samalla toki tullut toimittua varsinaisen atk-tukihemmon lomittajana. Joskin näyttää hyvin vahvasti siltä, että _joudun_ vaihtamaan takaisin atk-hommiin kun on tullut tarjous josta ei ehkä viitsi kieltäytyä.

Ensimmäiset pelityypit olen tempaissut Linnanmäen kolikkopeleillä ja sitten kotipelit ties-minkä-merkkisellä Pong kloonilla, sitten Atari 2600:lla jne. Ensimmäinen oma tietokone oli Comx-35 joka ei tainnut olla taloudessa edes kuukauttakaan - sittemmin on ottanut rajusti päähän etten omista enää kyseistä konetta. On erittäin harvinainen.

Commodore 64 tuli muistaakseni -86 joskus kesällä pitkän ruinauksen jälkeen. Olihan se vanhempien kukkarosta aikamoinen siivu etenkin kun sain parin kuukauden jälkeen oman matkatelkkarin kuusnepalle sen jälkeen kun vanhemmat huomasivat että on kiva katsoa välillä muutakin kun kuusnelosen pelejä perheen telkusta Tämä olikin viimeinen kerta kun vanhempien tarvitsi kukkaroitaan availla. 1541-II lerppuaseman hommasin rippirahoillani -89.

Kesäduunitienesteistä tuli hommattua -89 Amiga 500. Hintaa oli muistaakseni 4995mk. Kaveriksi Commodoren 1084S monitori joka ei sekään ollut ihan ilmainen. Commodore 64 ei kuitenkaan lentänyt kaapin perälle vaan se oli edelleen kovassa käytössä - etenkin kun vuosien kasettiasemalla kituuttelun jälkeen siinä oli vihdoin lerppuasema. Jossain vaiheessa tuli sitten hommattua A500:lle Supra XP kiintolevyohjain isolla (oliko se nyt sitten 20 vai 40MB en muista) kiintolevyllä Vuonna -90 olin jo töissä ja A500 sai paljon oheislaitteita mm. sämpleriä, genlockia, 28MHz turboa, piirtotablettia, muistia (2MB fast/1MB chip) ja koneeseen tuli tehtyä jotain juotostaitoja vaativia remppoja ja virityksiä. Myös ensimmäinen modeemi tuli hankittua Amigalle joskus -92 ja purkkimaailma sekä kytkökseni muutamaan kotimaiseen kräkkigruuppiin aiheutti sen, että ns. 0-day warez oli saatavilla linjoja pitkin.
Lähes oitis Amigan saamisen jälkeen totesin, että koneessa on huikeat grafiikkaominaisuudet ja parin DeluxePaint raapustuksen jälkeen tulikin kaveripiiristä varsin nopeasti pyyntöä liittyä pariinkin demoryhmään tekemään grafiikkaa. Myös internetin uutisryhmät tulivat tutuiksi QWK viestipakettien muodossa ja oli huimaa huomata kuinka pystyi keskustelemaan ympäri maailmaa olevien ihmisten kanssa.

Amigan kanssa tuli taisteltua tuulimyllyjä vastaan aina vuoteen -94 saakka. Tässä vaiheessa oli pakko nostaa kädet ylös ja todeta ettei turbotettu ja viritetty A500 vaan enää riitä "leikkaamaan kakkua". Viimeistään Doom oli se peli joka näytti että PC:llä voi tehdä muutakin kun taulukkolaskentaa. Legendaarisesta Amigaliikeestä Man & Man tuli sitten raahattua kotiin tuliterä 486DLC 40MHz/4MB/170MB kone (tuolloin en tiennyt, että DLC oli Cyrixin wanna-be 486, eli 386 johon oli lisätty cache). Olin pari vuotta aiemmin ostanut käytettynä ikiwanhan AIDON IBM XT koneen joten kaikki DOSsille naureskelut oli naureskeltu ja n. kuukauden kuluttua olin hommannut itselleni ns. etuliittymän eli yhden lankaliittymän lisää omalla numerollaan. Tässä vaiheessa päätin perustaa oman BBS kannun ja siitä sitten tulikin eräs nimeltämainitsematon ja pahamaineinen kahdella linjalla oleva piraattipurkki joka pyöri aina vuoteen -98 asti jolloin purkkimaailma alkoi luhistua Internetin alta. Vuotta-kahta aiemmin olin hankkinut itselleni ISDN linjan jolla sitten tulikin kevennettyä lompakkoa aikaslailla silloisten megatavupohjaisten nettiliikennemaksujen kanssa.

Retrokärpänen oli purrut persauksista joskus tuossa 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla emulaattorien saapuessa (olkoonkin, että tuli jo Amigalla kokeiltua C64 emulaatiota paljon aiemmin) ja olinkin jo kerennyt hommaamaan itselleni aikalailla retrorompetta. Joskus 90-luvun alussa ovelleni kiikutettiin naapurin kakaran toimesta Commodore 64G ja maksoinkin siitä silmää räpäyttämättä sata markkaa jota ei todellakaan ole tarvinnut näin jälkeenpäin katua. -93 löysin <ei stana kun en muista enää nimeä! - kyseinen kauppa möi mm. Sega 3000:sta> -varaston jäämistöistä aivan uusia paketeissa olevia Mattel Aquarius tietokoneita muistilaajennuksineen ja kaikkine tykötarpeineen. Hintalapussa taisi lukea 50mk. Ostin niitä sitten kolme settiä

ADSL narun sain hommattua vuonna 2000 Elisalta ja muistan että pelkkä liittyminen maksoi 1000mk ja se sisälsi... ei mitään! Pelkän liittymisen Vuoden kuluttua totesin 256k (vai oliko se jo noussut 512k nopeuteen, en muista) nopeuden riittämättömäksi ja soitin pokkana Elisan yrityspuolelle johon tuli usein muutenkin soiteltua tuolloisen atk-duunin takia ja sain pienen suostuttelun jälkeen tilattua 2Mbit yrityksille tarkoitetun liittymän kotiini. Se kustansi tonnin kuussa, mutta ei haitannut

Jossain välissä olin onnistunut hankkimaan muutamia kuusnepoja, C128:n, A2000:n, A3000:n, A4000:n kotiini ja 2005 päätin lopulta repäistä ja MAMEn aiheuttaman kolikkopelikiiman jälkeen hommata Run & Gun kolikkopelin makkarin nurkkaan. Kaunotar painaa toistasataa kiloa mutta antaa sentään sessiot ilmaiseksi

Naisia on tullut ja mennyt ja jokaisella on ollut jotain mussutettavaa harrastuksestani. Nykyinen hellasärö onneksi ei hirveästi kiukuttele, mutta asiaan auttanee se, että kolikkopeli ja suurin osa romppeista on eri osoitteessa. Helvetti varmaan on irti siinä vaiheessa kun päästään kahden asunnon loukusta roudaamaan luumme yhteen isompaan kämppään.

Epäonnekseni nykyiset hommat ovat olleet yrityksessä jossa kulkee päivittäin retrokamaa roskikseen ja olen kantanut kaikkea mahdollista retroromua himaan.. kuusnepaa, snessiä, megadriveä, spectravideota, pleikkaa ja jopa Silicon Graphicsia ja vaikka mitä.. johonkin on vedettävä raja ja kaikkea ei voi valitettavasti "pelastaa"

Retroharrastuksen lisäksi korjailen kaikenlaista elektroniikkaa ja nykyisten paskalaatuisten LCD töllöjen ja digipurkkien aikana lähes viikottain on joku romu operoitavana.
Ostelen vanhoja syntikoita ja soittelen niillä omaksi ilokseni ja muiden ei-niin-iloksi. Nurkista löytyy niin Casiota, Rolandia, Korgia kun Yamahaakin.
Elokuvaharrastus on varmaan syönyt eniten rahaa. 1992 päivätty Amigalla ja matriisitulostimella printattu leffalista pitää sisällään yli 1900 VHS elokuvaa (nämä toki suuri osa nauhoituksia ja kopsuja). VHS naruista on enää jäljellä n. viisi kasettia. DVD kokoelma ehti paisua yli 1000 elokuvan mittaiseksi, mutta tuossa yli vuosi sitten tein raskaan päätöksen ja möin ne pilkkahintaan pois kaverille hyvään kotiin kun olin ensin siirtänyt kaiken materiaalin kiintolevyille talteen. Syynä tähän niiden viemä suunnaton tila sekä totesin että kymmenen vuoden kuluttua ne ovat yhtä eilispäivän tavaraa kun VHS narut ovat nykyään. Kiintarit ovat kiinni Raspberry Pi minitietokoneessa ja voin onneksi koska tahansa katsoa leffakokoelmaani.

Että tällainen setä se täällä.. 40 mittarissa ja synttärilahjana saatu Tux-pingviinitatuointi käsivarressa naputellaan viestejä. Tällä foorumilla tuskin onneksi mitenkään kummajainen

Lainaus käyttäjältä: TheMrJamu - tammikuu 05, 2014, 17:25
Cyrixin wanna-be 486

Hyvän stoorin nykäsit. Itse pari vuotta teikäläistä vanhempi. Kovin oli tutun kuuloinen historia joiltakin osin. Tuosta lainauksesta, että mulla on kirjahyllyssä koristeena tämmönen

Tervetuloa kaikille uusille ja hieno esittely TheMrJamu  - Konehistoriakin kuulosti tutulta. Laitteita on kulkenut omistuksessani laidasta laitaan, mutta päälinja konehistorian osalta näyttää kutakuinkin tältä: Altair 8800 -> Commodore 64 -> IBM XT -> 386SX -> Cyrix 486SLC -> Pentium MMX -> Sekalaisia itsekasattuja AMD-pohjaisia häppäsvärkkejä -> Mac Mini 5.1. Rinnalla on kulkenut käyttökoneita ja harrastekoneita enemmänkin. Kokoelma jopa välillä karkasi lapasesta, mutta nykyään jemmassa lepäilee lähinnä Commodore-koneita. Käyttökoneina onkin nykyään sitten pääsääntöisesti Omppu-firman laitteita (pari Mac Miniä Intel ja PPC-pohjaiset, sekä MacBook Pro late 2011).

Jaa että ittensä esitellä pitäs. No nääs mää olen tämmönen sälli täältä Tampesterista jonka estovyöhykkeen paksuutta säädellään sopivalla jännitteellä. Tykkään haistella juoksutteen käryä ja siksi täällä varsin usein on kolvi kuumana. Kaikenlaisia Commodore roippeita löytyy ja MSX värkkejä myös. Jotain kuvia joistain projekteista löytyy tästä ketjusta kunhan malttaa lukea vähän alkua pidemmälle:

http://behindthethrone.net/index.php/kunena/11-tiede-ja-tekniikka/963-turbo-chameleon-64

Jos vaikka täälläkin jotain Commodore 64 projekteja koittais esitellä kun luopioprojektit eli MSX jutut saa ensin alta pois.

Kai sitä on jotain kehiteltävä itsestäkin.
Totaalinen tyhjäntoimittaja.Paitsi nämä harrastukset,jotka ovat jo elämäntapa/muoto.

1. Joensuussa syntynyt ja jumittunut sinne.Ikä sama kuin Jori Olkkosella.
2. Peruskoulu(8:lla luokalla stipendi 40mk),ammattikoulu(sähköpuoli), SA kontioranta (koiranohjaaja).ja nyt yliopistolla mat/fys opiskelija.Yliopisto-opiskelu päättyi muutama vuosi sitten.
3 Sitten ne harrastukset.Filosofia,Sotahistoria.Zenbuddhalaisuus ja huushollin ylläpito(joka on pakkotyötä,ei harraste!),
   kunnon vanhan ajan elekroniikka laitteet (huoltaminen,viritteleminen) scanneriradion kuuntelu.(nykyisin harvermmin).
   Jonkun verran uimista.(90 luvulla tuli Aikidoa harrastettua muutama vuosi).
   Lopuksi tietysti nämä commodore viritykset.
   Ja muut 80-90 luvun elektroniikka vermeet.
  Edit:Nimi uhohtui,elikkä
         Arto "asteroids" Kanninen
  ps.I am sorry about that name.
 

Lainaus käyttäjältä: TheMrJamu - tammikuu 05, 2014, 17:25
-93 löysin <ei stana kun en muista enää nimeä! - kyseinen kauppa möi mm. Sega 3000:sta> -varaston jäämistöistä aivan uusia paketeissa olevia Mattel Aquarius tietokoneita muistilaajennuksineen ja kaikkine tykötarpeineen. Hintalapussa taisi lukea 50mk. Ostin niitä sitten kolme settiä

Tämä liike oli muuten legendaarinen RadioMikro - jos nyt jotakuta kiinnostaa.. sarjassamme Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin.