C=Foorumi

Oolitea vaivaa sama kuin muitakin nopeamille koneille tehtyjä versioita Amigat mukaan lukien
alus ei toimi kuten C64lla tuntuma ei vain ole sama ainakin joissain versioissa vihollisten
kulmikkaat liike radat ainakin pistivät pahasti silmään Oolitea on tosin kokeiltu todella vähän
pitäs olla joikkari millä testata xD

En tiedä miten vanhalla raudalla olet oolitea kokeillut, mutta ei mun vanhalla roskiksesta kaivetulla ex dual corella tuon kanssa mitään ongelmia ollut. Toimistokoneen passiivi näyttiskin eikä todellakaan pelejä varten tehty. Elite dangerousia en ole kokeillut. Siihen ei nykykonetehotkaan riitä. Hienolta se kyllä näyttää mitä youtubesta katselee.

viimeksi kokeilin Dellin kannettavalla 1.6ghz yhdellä CPUlla
teknisesti Oolite pyöri siinä smootisti ehkä se onkin just se juttu mielikuvitus ei täytä freimi välejä
C64 nopeammat koneet näyttää viholliset sillä nopeudella että mielikuvitusta ei tarvitse
että tietää mitä se seuraavaksi tekee...

"aha se muutti kurssia oho ja taas,,,"
liikkeet on sitä myötä kulmikaampia

kaksi asiaa nykypeleissä edelleen ottaa aivoon
avaruus ja auto simuissa autojen origo ei siirry tilanteiden mukaan kuten realimaailmassa
vaan kappale on kuin perhonen johon on lyöty nuppineula ja sitä liikuttelemalla pitäisi saada aikaiseksi lunnolinen
liike mallinnus...

avaruus simuissa sama ongelma origon pitäisi sijaita painopisteen ja työntömoottorien laskennallisessa pisteessä
mikä sekin muuttuu moottori tehon aluksen painojakauman ja aseiden laukaisun mukaisesti isommalla massalla liike
on myös hitaampaa vertautuen moottori tehoon tms.

tähän nykypäivän koneet ovat enemmän kuin tarpeeksi tehokkaita laskemaan origon paikkaa
silti mallinnus tehdään kuten vektorikrafiikan alkuaikoina

nyky Elite... puutteista huolimatta se alkaa olla sitä mihin saatan tulevaisuudessa iskeä muutaman tonnin
konetehoihin ja muutaman jättinäytön lisäyksellä
samoin kahvoihin tms. mutta se vaatisi isohkoa investointia siksi harkinta on vaikea   
ja toisekseen se pyörii hyvin vain Windowsissa johon en koske edes pitkällä tikulla... 

E-TNK (http://www.new-kind.com/) on ehkä lähinnä vanhinta eliteä, eikä vaadi konetehoja juurikaan. Olen pelannut sitä tällä läppärillä (vanha xp kone celeron prossulla). Itse pidän tuosta oolitesta enempi. Kummatkin joykkarilla pelattavia ehdottomasti.
Joysticista vielä, että mulla on tässä koneessa tac2:sta modattu pc joykka kun käytän tässä c64 emulaattoriakin. Mulle ei ole aito c64 mitenkään tärkeä juttu, tuo emulaattori korvaa sen ihan täysin, mutta tac2 pitää olla

Uusvanha tuttavuus Street Rod on nyt hyrrännyt koneella paljon. Kuusnelosella en tätä olekaan aiemmin pelannut. Sarja on tutumpi PC - ajoilta. Nyt onkin tullut pelattua kuusnelos-versiota ja Street Rod 2:sta PC:llä. Edelleen hauskaa ajanvietettä!

NES:in Darkwing Duckia on tullut harjoiteltua. Olen pikku hiljaa omaksikin yllätyksekseni lämpenemään päin tälle, kun alkuun en voinut sietää koko peliä. Mutta hemmetin vaikea peli joka tapauksessa omalle kohdalle. Alkuun en päässyt parista ekasta viitta-vihulaisesta etenemään, nyt olen päässyt jo "rullaportaisiin" asti parhaimmillaan.

Pelaan siis vain viemärikenttää. Jostain syystä kaksi muuta tasoa eivät kiinnosta yhtään vaikka nekin pitää pelata jos meinaa pelin joskus läpäistä. Cinemassacren Mike julkaisi hiljan läpipeluu-videon Darkwingistä. Itse nautin usein huomattavasti enemmän vaikeiden pelien katsojana kuin pelaajana. NES:in Turtles on suosikkini näistä Angry Video Game Nerdin sivuston tekijöiden läpipeluuvideoista.

Jos jollain tulee vastaan Darkwing Duck Suomi NES-vuokrapelinä niin se on viimeinen jonka erityisesti kokoelmiin haluaisin. Kannattaa tarjota. Pelkkä kotelo / kansipaperikin kiinnostaa.

PC:llä tullut taas pitkästä aikaa tahkottua Pinball Fantasiesia. Saatta olla jopa kautta aikojen eniten pelaamani yksittäinen peli?

Sierran The Black Cauldron seikkailua olen myös PC:llä pelannut kun tein Purri-hahmosta Lego-pikselihahmon ja etsin kyseisiä hahmo-spritejä eri kulmista että sain sen mallinnettua.

Sam's Journeyta edelleen odotellessa. C64:kin tuossa aitiopaikalla odottamassa.

PS. Minäkin pelasin aikoinaan Street Rodia PC:llä EGA-värein. Muistin muuten että pelin nimi olisi ollut Hot Rod...

Niin ja huomenna alkavan Formula-kauden kunniaksi ja muutenkin C64:n Grand Prix Circuitin musiikkeja olen viime päivinä kuunnellut ja myös tehnyt omaa trance-remixiä. Myös ballaadiversion akustiselle kitaralle omin lyriikoin olen jo sovittanut .
Todella inspiroivaa tuo Kris Hatlelidin kasarinostalginen soundtrack siis. Julkaisen jossain vaiheessa kun kerkeän purkittamaan näitä. (Testdrive 2: The Duelista on tullut vuosien mittaan useampikin remix tehtyä.)

Laitetaanpa tähän jo pieni tiiseri tulevasta. Lopulliseen tulee mm. kasari-tyyliset lyriikat.
http://www.jukkaeronen.com/blog/music-teaser-grand-prix-circuit/

Pelasin muuten aikoinaan Grand Prix'n PC-versiota IBM 286:llani ja se olikin ensimmäisiä pelejä kyseiselle koneelleni. Myös legendaarista MicroProsen Formula 1 Grand Prix 2:sta on tullut mätkittyä uutta kautta odotellessa. Yleensä päädyn aina ajamaan Monacoa.

PS. Tuo GP Circuitin pelikansi on muuten on ollut "aikaansa edellä". Tuohan tuli trendiksi joskus 2000-luvulla elokuvajulisteissa, että tekstit plätsätään suoraan kuvan ja naamojen päälle. (En itse sinällään kyseisen trendin fani ole koskaan ollut.)

GPC on kyl kelpo formulapeli! Aikoinaan mulla oli siitä kasettiversio ja voi jessus sitä lataamisen määrää  Kris Hatlelidin biisit ovat kyllä silkkaa rautaa! Oikeastaan Revs+, Ferrari Formula One ja GPC olivat pelejä joista alkoi oma F1-pelien innostus. Toki Pitstop 2 oli kaverin kanssa pelattuna hauskaa ajanvietettä, mutta GPC, FFO ja Revs+ olivat jo todellisia F1 "simulaattoreita" nepalle. Tästä sitten vuosien myötä edettiin Geoff Crammondin loistaviin F1-peleihin PC:llä Formula One Grand Prix, GP2, GP3 ja GP4. Pitkään Crammond oli itselleni synonyymi hyville F1-peleille, mutta vähitellen tuli muitakin kovia nimikkeitä kuten Monaco Grand Prix
Racing Simulation 2, Papyruksen IndyCar Racing ja saman puljun GP Legends etc. Viimeinen F1-peli, josta todella innostuin oli GP Legends. Tämän jälkeen tuntuu että kaikki on jo nähty 

Tuota  GP Legendsia on tullut pelattua pentti 2:sella,jossa on 3Dfx Voodoo 3 2000 AGP väylässä.
On muuten helvatan vaikea pelattava.Ainakin realistinen peli jos ei muuta.Tuon ajan autot olivat oikeastikin vaikeita ajaa.
En ole saanut GP Legendsia toimimaan nvidia gtx560ti näytönohjaimella,niin tuolla susikasi kokoonpanolla toimii varmasti.
Sitten Grand Prix Circuitissa kuusnepa versio on parempi kuin PC:n pelattavuudessa/grafiikassa ja äänissä.

Lainaus käyttäjältä: fmatic - maaliskuu 24, 2017, 09:41Kris Hatlelidin biisit ovat kyllä silkkaa rautaa!

Lainaus käyttäjältä: retroman - maaliskuu 25, 2017, 21:18Sitten Grand Prix Circuitissa kuusnepa versio on parempi kuin PC:n pelattavuudessa/grafiikassa ja äänissä.

Näinpä ja Grand Prix Circuitin PC Beeper -versiossa ei kuulla edes sooloja, pelkästään bassolinja (joka on kylläkin on koko biisin ydin). Testdrive 2:ssa taas basso- ja soolo-kohdat vuorottelevat eli on yksiääninen. Tämäkin tosiaan myös Hatlelidin klassikko. Olin ällikällä lyöty kun ekaa kertaa kuulin kyseisen elektronibiisin Amigalla (varmaan nelikanavaisena). Kun tykkäsin jo pelkästään siitä PC-version matala-bassolinjasta kovasti, kuten aiemmassa postauksessa viitattua.

PC Speakerhan mahdollisti digitoidut samplet ja täten digi-musiikin, mutta harvat pelit ja kooderit jaksoivat tätä hyödyntää. Grand Prix Circuit ilmestymisvuonna 1988 se olisi kyllä ollut aika lailla aikaansa edelläkin.

Mainitsemani Pinball Fantasies oli erinomaisimpia esimerkkejä PC Speakerin käytöstä. Koko pelihän on ohjelmointityön mestarinäyte ja puhdasta assembleria. Potki 10 megahertsin 286:llani täysillä musiikeilla ja täydellisen sulavasti rullaten siinä missä 386:lla tai 486:llakin.

PC Beeper piippauksineen oli toki se yleisin musiikin muoto vanhoissa PC-peleissä. Vaati extra-työtä jos halusi digitoidut äänet niin eivät siihen isotkaan firmat yleensä ryhtyneet. Tai kenties välttämättä edes PC Speakerin mahdollisuuksista tienneet? Äänikorteille varmaan ohjelmointi oli suoraviivaisempaa. Itsekin ohjelmoin joskus Turbo Pascalilla ohjelman joka soitti digitoituja sampleja PC Speakerilla. Tuntui ihmeelliseltä saada sellaista aikaan ihan vain kirjoittamalla rivejä koodia noihin aikoihin. Tein sen Fasttracker-musiikkimoduuleja soittavaan ohjelmaan, mutta proggis jäi kesken. Demoja varten. Nääs noihin aikoihinhan oli "kunnia-asia", että kaikki oli itse koodattua musiikkisoittimia ja grafiikkaa myöten.

Ski or Die otti kyllä kaiken irti PC Beeperista sähkökitara-vingutus-emuloinnillaan .

Itsehän käytin ysärillä kahta kaiutinta PC Speakeriin yhdistettynä .
http://www.jukkaeronen.com/web/fantasya/pics/col/synchronic_ibm_ps1_80286.jpg

Vertailun vuoksi kuva vuodelta 2014:
http://www.jukkaeronen.com/web/fantasya/pics/col/fantasy_adventures_museum2014.jpg

PS. Ja takaisin formuloihin, niin huomenna sitten kukonlaulun aikaan Australian GP:tä seuraamaan. Rataa tullut MicroProsen GP2:lla opiskeltua.

Tuli pelattua Pirates!  läpi. Peli käy tylsäksi viimesen neljännen sukulaisen löytymisen jälkeen. Ainoo tavote tän jälkeen ei ole kuin saaha herttuan arvo englantilaiseen, ranskalaiseen, hollantilaiseen ja espanjaiseen kansallisuuteen. Mietin kauan aikaa että miten Pirate pointsit saa sataan ja sitten ku sain noi herttua arvot nii avot. Aikaa tähän meni about 2 viikkoo.

Mulla oli Pirates!:ista aikoinaan C64-lerppuversio tällä harvinaisemmalta vaikuttavalla kirjakansi-versiolla:
http://www.mobygames.com/game/c64/sid-meiers-pirates/cover-art/gameCoverId,309341/

Prince of Persiaa ja kakkososaa tullut viimeksi pelailtua. Karut oubliettet kuilun pohjalla törröttävine sapeleineen ja luurankoineen ovat muistorikkaat. Samoin sahagiljotiinit. Varsinkin niiden sirkkeliääni PC Speakerilla toistettuna on piirtynyt kuuloaisteihin. Ja erityisen onnistumisen fiiliksen sai jos suurvisiiri Jaffarin kätyrin onnistui työntämään miekkailun siimeksessä tuollaiseen sahaan. Tai kuilun pohjalle. Luurankovastus ja prinssin peilikuva olivat myös varsin hyytäviä ja yllätyksellisiä vastaan tulevia hahmoja.

En ole yleensä pelitaistelujen ystävä, mutta PoP:issa miekkailu on sekin onnistunut ja hauskaa. Vaikkakin simppeliä, mutta se vaatii kuitenkin pientä strategiaa, varsinkin loppupuolella kun vastukset kovenevat. Vihollisia muutoinkin sopivan harvassa strategisissa paikoissa eikä jatkuvalla tuskastuttavalla syötöllä.

Alkuperäisestä klassikosta puhuttaessa pelaamisen kannalta PC-versio on ehdoton ykkönen. Tosin en originaalia Apple ][ -versiota ole pelannut. Mutta tässä pelissä pelihahmon kauniin rotoskooppianimaatio-liikkeen soljuvuus ja sujuvuus on kaikki kaikessa, sekä visuaalisuuden että pelaamisnautinnon puolesta. NES:in käännös on hatun noston arvoisesti sentään yritetty kääntää, mutta pieleen meni. Se on etanamainen ja siinä on vakavia suunnitteluvirheitä ohjauksessa jotka tekevät pelaamisesta tuskaa, kun on tottunut huippuun PC-versioon.

Amiga-versio oli muistaakseni sekin vähän slagaava. Fanin tekemä C64-versio muutama vuosi sitten oli huikea suoritus. Vaikken sitä olekaan päässyt pelaamaan. Fanin pelinteko-blogissa oli mielenkiintoista juttua ja sprite-kuvitusta.

Prince of Persia kuuluu klassikoihin ja pelimestariteoksiin, joissa kaikki pelisuunnittelun osa-alueet hipovat täydellisyyttä. Pelattavuus, animaatiot, taide, kenttäsuunnittelu, taistelut, äänet, jne. Eka kenttä on suosikkini suoraviivaisuudessaan. Ja vika kun siinä pitää vain juosta prinsessan luo :-D. Innostuin myös kun pelasin jotain variaatiota ekasta kentästä. Siinä oli lisää syvyyksien tunneleita joissa on hauska vaeltaa.

Price of Persia 2 on myös todella kaunis etenkin taustoineen ja vaihtelevine kenttägrafiikoinen, vaikkakin ykkösessä on nätimpi juoksuspriteanimaatio. Ja kokonaisuus "koherentimpi". Mutta loistava jatko-osa.

"Cinematic platformer"eista puheen ollen, Another World edustaa myös tämän lajin huippuja.

Laitetaan vaikka tänne vaikka onkin hupijuttu. Tämmöinen tuli väsättyä Game of Thronesin 17.7. alkavan uuden 7. kauden kunniaksi. Unohdettu seikkailupeliklassikko 30 vuoden takaa - Sierran Quest of Thrones (1987)!

https://www.youtube.com/watch?v=fvBigVCnWL4

Videossa on PC-versio, mutta tässä lohdutukseksi C64-version screenshotteja.

Päivitetäämpäs vähäsen !
en kovin usein pelaa mutta silloin harvoin kun innostun niin siinä voi viikkokin mennä



Nyt on testissä vanha legenda Space Rogue
tämän olen ainakin yhden kerran pelannut lävitse kuusnelosella mutta nyt olisi aika testata ja pelata se uudelleen lävitse Amigalla !
vaikka peli on melko yhtäläisen hidas molemmilla koneilla levy toiminnot ovat kuitenkin Amigassa huomattavan paljon nopeammat kuin
C64 versiossa vaikka sitä pelaisi Epyx & AR V modulilla

mutta tästäkin vaivasta pääsee eroon kun laukaiseen pelin WHDloadin kautta eikä latailu enään häiritse nimeksikään
HC508 kun vielä puskee grafiikkaankin lisääpuhtia niin alkaa nautinto olla katossa
tosin miinuksiakin on taistelut muuttuvat turbon johdosta huomattavasti koska vihollisten plasma aseet ovat saaneet sarjatuli updaten
mikä saa ainakin 1 tason suojat huutamaan hoosiannaa hyvin nopeasti mutta kaiken tämän kyllä kestää kun on sulavaa täytettyä vektoria katseltavana

Play Online
https://www.freegameempire.com/games/Space-Roque