Sharp Microcomputers

Japanilainen viihde-elektroniikkajätti Sharp, jonka tuotannosta löytyy laitteita, niin kasettinauhureista taskulaskimiin valmisti aikoinaan myös kotitiekoneita. Malleja on muutamia ja niistä tunnetuimpia ovat MZ-700 ja alhaalla olevassa kuvassa näkyvä MZ-800-sarjalainen. Etenkin Sharpin 800-sarjan koneet ovat varsin mielenkiintoisia laitteita eksoottisine laiteratkaisuineen. Prosessorina on monesta muustakin aikalaisesta tuttu Zilogin Z80A, joka kilkuttelee 3,5MHz:n kellotaajuudella.

Sharp MZ-700

Sharp on rakenteeltaan melkoisen jykevä. Koneessa on kiinteänä joko kasettiasema tai levykeasema, joka käyttää kaikista perinteisistä totutuista standardeista poiketen 2,8″ korppuja. Tämä Sharpin levykeasema (Quick Disk) on pikemminkin paranneltu painos kasettiasemasta, kuin kunnollinen levykeasema.

Sharpin tekee hivenen kummaliseksi myös seikka, että koneen käynnistäessä ei siellä olekaan vastassa suoraan BASIC-tulkki vaan eteen lävähtää pelkistetty valikko, jonka kautta valkataan ladataanko kasetilta, levykkeeltä vai käynnistetäänkö konekielimonitori. BASIC-tulkin käyttämiseksi on se ladattava joko kasetilta tai levykkeeltä. Ei ehkä niin käytännöllistä kuin ”suora BASIC-tulkki”, mutta kaikkeen tottuu sanotaan.

Sharp 800-malliin sopii samat Atari-tyyppiset peliohjaimet kuin Commodoreen. Commodoren SID:n tasoista äänipiiriä ei Sharpissa ole, vaan ruhtinaalliset kolme kappaletta äänigeneraattoreita/16 oktaavia. Ääni tuotetaan ulos koneen omasta kaiuttimesta, joten näyttönä toimivan television pystyy pitämään äänettömänä tosin Sharpin äänenvoimakkuuden säätämiseen tarkoitettu potikka sijaitsee hankalasti koneen takana. Plussana MZ-800 -sarjan koneista löytyy RESET-kytkin, joka resetoi koneen perustilaan.

Lisälaitteina Sharppiin oli tarjolla mm: edellä mainittu Quick Disk-asema, joka tuo tullessaan käyttömahdollisuuden CP/M-”käyttöjärjestelmälle”. Lisäksi tarjolla oli mm. 5,25″ lerppuasema, RAM-muistilaajennus, sekä kirjoitin. Pelejä Sharpille on tajolla kourallinen eikä laitetta edes taidettu ensisijaisest hankkia pelikäyttöön. Jos haluat testata emulaattorilla miltä se Sharp näytti ja tuntui on siitä saatavilla versio niin Windowsille kuin Linuxille. Pelien löytäminen taasen on enemmän kuin onnenkauppaa. Erikoiseksi Sharpin tekee myös se, että sillä voi DIP-kytkinten asetuksia muuttamalla ajaa myös vanhemman Sharp MZ-700:n pelejä ja ohjelmia

Sharp MZ-800


Sharp MZ-800
Tekniset tiedot:

  • Malli: MZ-821
  • Prosessori: Z80A/3,5MHz (Zilog)
  • ROM/RAM: 16K/64K – RAM file 64K
  • RAM Vapaana: 22K
  • Näppäimistö: 69 näppäintä, joista 10 ohjelmoitavaa, 4 kursorinäppäintä.
  • Grafiikka: 320 x 200 pistettä ja 640 x 200 pistettä 16 väriä
  • Ääni: Äänigeneraattori 3kpl/6 oktaavia.
  • Liitännät: Centronics, RGB- ja videoliitäntä, RF, I/O-väylä.
  • Asemat: Kiinteästi joko kasettiasema tai Quick Disk 2,8″-levykkeillä.Sharp MZ-800 on japanilaisten lahja maailman tietokoneharrastajille. Varsin villin ulkonäön omaava kone pohjautuu suosittuun Zilogin Z80A-prosessoriin. Jykevää tekoa oleva numeronmurskain sisältää kaiken tarpeellisen samassa paketissa. Nipponin pojat taisivat jo tuolloin kompaktin paketoinnin salat, eli itse koneen runkoon on mahdutettu kasettiasema. Vaihtoehtoisesti tarjolla oli myös malli, jossa kasettiasema oli korvattu Quick Disk-diskettiasemalla, (MZ-1F11) joka taasen on kaikkien jo syntyneiden standardien vastainen syöden 2,8 tuuman korppulevykkeitä. Levyaseman kautta avautuu kuitenkin mahdollisuus CP/M:n käyttöön. Muistia koneessa on vakiona 16 K ROM ja 64 K RAM.

    Äänigeneraattoreita koneessa on kolme kappaletta ja oktaaveja kuusi. Sharpin ääniominaisuuksia ei pysty vertaamaan samana päivänäkään C-64:n vastaaviin, mutta asiansa se auttavasti kuitenkin ajaa. Äänen ulostuloon on koneessa kaiutin eli television kautta ääniä ei toisteta. Ilmeisesti tähän ratkaisuun on päädytty ajatellen käyttäjiä, jotka haluavat kytkeä koneensa monitoriin.

    Erikoisena ratkaisuna voidaan koneessa pitää BASICin lataamista kasetilta tai levykkeeltä. Tavallistahan tuon ajan koneissa on, kun koneen käynnistää on vastassa BASIC-tulkki. Sharpissa moinen toiminallisuus jätettiin väliin ja ratkaisuksi on valittu yksinkertaistettu valikko, jossa vaihtoehtoina ovat kasetilta- tai levykkeeltä lataus (Quick start) sekä monitor-tila, joka vastaa muissa vanhoissa koneissa erikseen ladattavaa konekielimonitoria. Koneen BASIC on tuon ajan mittapuun mukaan keskivertoa parempi esimerkkinä mainittakoon vaikkapa mm. sarjaportin ohjauskäskyt. Harmittavana puolena pidän kuitenkin tuota kankeata BASICin latailua. Pelkästään kasettiasemalla varustetulla Sharpilla on painajaismaista ladata ensin tulkki, jonka jälkeen vasta pääsee käynnistämään ohjelman. Käytön jälkeen ohjelmasta ei aina välttämättä pääse pois, joten vaihtoehdoksi jää koneen resetoiminen ja palataksesi jälleen tulkkiin, niin sama latausrumba on edessä. Tämä siis BASIC-pohjaisten ohjelmien kanssa. Levykkeeltä tulkin lataaminen on huomattavasti jouhevampaa, mutta ei kuitenkaan nautittavaa. Oikeastaan voitaisiin sanoa, että tuo Quick Disk-asema on paranneltu painos kasettiasemasta.

    Pelejäkin MZ-800:n on tarjolla jokunen ja onneksi niiden latailu tapahtuu suht ripeästi levykkeeltä. Mitään yleisesti tunnettuja pelinimikkeitä ei koneelle ollut juurikaan tarjolla vaan enimmäkseen ne olivat vain Sharpille tehtyjä pelejä. Vaikkei ne niitä suurimpia listahittejä olleetkaan ovat ne kaikesta huolimatta pelattavuudeltaan erinomaisia ja viihdyttäviä. Koneesta löytyy kaksi Atari-liitäntäistä peliohjainporttia joten pelien käskyttäminen onnistuu samoilla ohjaimilla kuin vaikkapa kuusnelosen.

    Hyötyohjelmatarjonta on Sharpille kohtuullinen. Perus tekstinkäsittelyyn mukana seurasi Sharpin tuottama yksinkertaisesti nimetty: Tekstinkäsittely – Sanojen Käsittely, joka on ohjelmoitu BASICilla. Lisäksi tarjolla on myös alkeelliset taulukkolaskenta-, piirto- ja kortisto-ohjelmat. Lisäksi lukuisissa tietokonelehdissä julkaistiin BASIC-ohjelmalistauksia Sharpille.

    Grafiikkaominaisuudet ovat koneessa köykäiset. Yksivärisenä grafiikkaa syntyy ruudulle 640 x 200 pisteen tarkkuudella ja neljällä värillä (valitaan 16 mahdollisesta) 320 x 200 pisteen tarkkuudella. Kaikkinensa Sharp monista erikoisuuksistaan huolimatta oli ja on kelpo laite. Laitteen kova hinta verrattuna suosittuun Commodore 64 ja heikohko pelitarjonta karsi uskoakseni tuntuvasti potentiaalisia ostajia, mutta retrosetien kokoelmissa Sharp saa varmasti ansaitsemansa kohtelun.