Commodoresta älypuhelimiin – nykyihminen kantaa taskussaan tehomyllyä

Commodore oli aikoinaan monen pojan ja tytön ensimmäinen kotitietokone. Ja kyllähän siinä retrofiilistä riittää edelleenkin, kun näkee nykyisten näppäimistöjen ja antiikkisten printterien yhdistelmältä näyttävän  laitteen. Vuonna 1983 Commodore oli myös melkoisen tehokas kilpailijoihinsa verrattuna, sillä 8-bittinen kotitietokone oli ennennäkemätön juttu. Myöhemmin sama 8-bittinen paketti saavutti suosiota myös varsinaisena konsolina, kun Nintendo julkaisi ehkä sen legendaarisimman konsolinsa eli ”kasibittisen”.

Vuodet vierivät, tehot kasvavat

8-bittisen Nintendon ja Commodore 64:n vuosista on ehtinyt jo vierähtää tovi. Nykyään lähes jokainen meistä kantaa taskussaan niin paljon tehokkaampaa myllyä, että asiaa ajatellessaan pää menee hieman pyörälle. Eksponentiaalinen tehon kasvu on tietokoneteknologian vahvuus, ja se todella näkyy. Kun puhutaan älypuhelimista, kannattaa unohtaa 8 bittiä, sillä siirryimme jo vuosia sitten 8-ydinprosessoreihin. Näin siis vuonna 2013 – nykyään puhelimet kehittyvät edelleen muilla osa alueilla.

Kun puhutaan tehojen kasvusta, kannattaa muistaa, että jossain vaiheessa sen on väkisinkin hidastuttava, mikäli oikeasti uutta teknologiaa ei ole kehitetty. Siksi ehkäpä hämmentävin vertailu voidaankin tehdä Commodoren, nykymallin PC-tietokoneiden ja älypuhelinten välillä. Esimerkiksi legendaarinen Intel Pentium on nykyään jo 25 vuoden ikäinen. Se kuitenkin pystyi jo tuolloin pyörittämään Windowsia ja sen perussovelluksia, joita moni suomalainen pääsi takuulla kokeilemaan sydämensä kyllyydestä koulun ATK-tunnilla. Sitä voidaan siis pitää jo nykyaikaisena tietokoneena, sillä perustoiminnot ovat säilyneet samoina tähän päivään asti.

Intel Pentium vs. Huawei Mate 10 – paino ei ole ylivoimaa

Mutta mitäpä jos vertaillaan kiloissa punnitun Intel Pentiumin ja muutaman sentin pituisen nykyaikaisen älypuhelimen tehoja? Tekniikan maailma -lehden tämän vuoden maaliskuussa uutisoimmassa testissänopeimmaksi laitteeksi mitattiin Huawein Mate 10, joten otetaan vertailukohdaksi vaikka se – olihan Intel Pentium aikoinaan yksi se kovin tehomylly.

Vuonna 1993 ihasteltiin sitä, että Intel oli päivittänyt vanhan i486-mikroarkkitehtuurinsa uuteen, jota kutsuttiin alunperin nimellä i586. Laitteessa oli teknisellä tasolla 32-bittinen prosessori, joka tosin pystyi 64-bittistä tietoväylää hyödyntäen noin 3–5 kertaa suurempiin nopeuksiin kuin edeltäjänsä. On huomattavaa, että prosessorin teho oli kasvanut vuodesta 1983 ainoastaan 24 bittiä! Kellotaajuudeltaan Intel Pentium pääsi alunperin 66 megahertsiin.

Entäpä sitten Huawei Mate 10? Kyseessä on vuoden 2017 lopulla julkaistu puhelin, jonka painoksi kerrotaan firman sivuilla 186 grammaa. Sillä on jo yllä mainittu 8-ydinprosessori, joka toimii käytännössä kahdella 4-ydinprosessorilla. Yksi niistä yltää 4 x 2,4 gigahertsin nopeuteen, toinen jää vaatimattomasti 4 x 1,8 gigahertsiin. Laitteesta löytyy myös muun muassa 4 gigaa keskusmuistia, ja se pyörittää ongelmitta videoita 2160 pikselin tarkkuudella.

Näillä spekseillä vertailua ei tarvitse suorittaa enää alkuperäiseen Intel Pentiumiin, vaan vertailukohdaksi käy mikä tahansa nykyaikainen pöytätietokone. Vaan kuinka näitä nopeuksia loppujen lopuksi puhelimessa hyödynnetään? Ovatko esimerkiksi pelit samalla tasolla kuin tällaiselta tehomyllyltä voisi odottaa?

Älypuhelinten käytetty ja käyttämätön potentiaali

Yllä oleva vertailu saattaa vaikuttaa itsestäänselvältä: tottahan toki älypuhelimet voittavat vanhemmat tietokoneet. Tarkoituksena on kuitenkin osoittaa se, kuinka uskomatonta eksponentiaalinen kasvu todella on. Vertailtaessa esimerkiksi kehitystä vuodesta 1982 vuoteen 1993 ja vuodesta 1993 vuoteen 2018, on helppo huomata millaisen teknologisen räjähdyksen keskellä olemme eläneet.

Näin nopea tekninen kehitys johtaa kuitenkin väistämättä siihen, ettei uusinta teknologiaa osata vielä täysin valjastaa hyötykäyttöön. Tai viihdekäyttöön. On selvää, että käyttämätöntä potentiaalia on älypuhelimillakin vielä paljon, vaikka lisätehoja ei enää sisään vanhaan malliin saataisikaan. Kyseessä kun on jo nyt moderni ja huippunopea taskutietokone, jolla voi tehdä melkeinpä kaikkea, mitä parhailla pöytätietokoneillakin. Silti näillä teholaitteilla pelattavat pelit eivät vielä ole saavuttaneet sitä tasoa, joka raudan puolesta olisi mahdollinen.

Hyviä mobiilipelejä toki löytyy, sitä on turha väittää. Otetaan esimerkiksi kasinopelit. Voit käydä ilmaiseksi katsomassa tästä, millaisia kolikkopelejä ja live-pelejä nykyaikaisilla älypuhelimilla voi tällä hetkellä pyörittää. Pelit käyttävät monimutkaisia algoritmejä, ne ovat reaaliajassa yhteydessä serveriin ja pyörivät täysin saumattomasti. Live-kasinolla voi pelata ihmisjakajien kanssa reaaliaikaisen kuvan välityksellä. Todella vakuuttavaa ja hauskaa viihdettä, ja kyseessä on yksi parhaista pelisivustoista, joita netistä löytyy. Silti ensimmäisenä nousee mieleen se potentiaali, joka esimerkiksi juuri kasinopeleillä mobiilissa edelleen on. Tätä onkin jo lähdetty hyödyntämään virtuaalikasinoiden kautta, jotka saattavat olla se seuraava askel eteenpäin.

Sama koskee muitakin mobiilipelejä. Olemme nähneet upeita innovaatioita, kuten Pokemon GO, joka sai ihmiset ympäri maailman juoksemaan pienten hirviöiden perässä. Vaan oliko sekään kuitenkaan grafiikoiltaan niin loistava kuin 8-ydinprosessorilla toimivalta taskutietokoneelta voisi odottaa? Nyt, kun tietokoneiden tekninen ”huippu” on väliaikaisesti saavutettu, alkaa olla aika kehittää mobiilipelejä entisestään. Ja miksei muitakin älypuhelinsovelluksia, jotka tuntuvat tyytyvän edelleen hieman liian vähään. Vai onko seuraava askel sittenkin vielä jokin ennennäkemätön vempain? Aika näyttää, mutta sillä aikaa voimme hioa älypuhelimet huippuunsa, kuten olemme tehneet tietokoneiden kanssa.